Aforismeja Turun kirjamessuille viidellä eri teemalla

Turun kirjamessuja vietetään 4.–6.10.2019. Messujen teemana on tänä vuonna teatteri.
 
Aforismiyhdistyksellä kävi tuuri ja saimme esiintymisajan kirjamessuille. Messuille nimittäin pyrki yli 700 esitystä, joiden joukosta aforismiyhdistys tuli valituksi. Aforistinen esitys nimeltä Aforismikavalkadi – draama ja väliaika esitetään Turun messukeskuksessa lauantaina 5.10.2019.

Tässä vuoropuhemaisessa aforistisessa esityksessä yhdistystä edustavat Minna-Karoliina Heino (pj), Janne Tompuri (sihteeri), Tiina Piirainen (hallituksen jäsen), Hanna-Leena Ylinen (varajäsen) ja Marko Laihinen (yhdistyksen edellinen puheenjohtaja).

Nyt teiltä, hyvät yhdistyksen jäsenet, pyydetään esitystä varten aforismeja seuraavista teemoista:

  • Yhteiskunta
  • Kohtaaminen
  • Ympäristö
  • Huumori
  • Väliaika

Lähetä omat messuaforismiehdotuksesi sähköpostitse ajalla 11.8.–1.9.2019 osoitteeseen tiina.piirainen@vihti.fi. Aforismeja valitaan jokaisesta viidestä teemasta ja ehdotuksia on mahdollista jättää kaikkiin teemoihin, kuitenkin niin että yhteen teemaan voi ehdottaa maksimissaan seitsemää (7) aforismia. Esitettävät aforismit valitsee yhdistyksen hallitus.
 
Laitathan sähköpostisi otsikko-kenttään TURKU/Teema (eli esimerkiksi TURKU/huumori. Jos teemoja on useita kirjoita ne peräkkäin otsikkoon ja jaottele myös sähköpostissasi.). Ethän laita liitetiedostoja.
 
Kirjamessujen esitykseen valituista aforismeista ilmoitetaan tekijälle syyskuun loppuun mennessä. Turun kirjamessuille valitut aforismit luetaan ääneen esityksen aikana ja niistä myös painetaan pieni lehtinen, jonka messukatsoja saa mukaansa esityksestä. Tähän lehtiseen laitetaan aforismin tekijän nimi aforismin tai aforismien kera. Esityksessä aforismin kirjoittajaa ei erikseen mainita.

Aforismeja Turun kirjamessuja 2019 varten lähettänyt antaa yhdistykselle luvan lukea aforismin tai aforismit osana esitystä sekä painattaa aforismin tai aforismit lehtiseen, joka jaetaan messuvieraille. Messuille valituista aforismeista ei makseta korvausta.
 
Tervetuloa mukaan rakentamaan yhdessä messuesitystä!
 

TORSTI LEHTINEN KALLION KIRJASTOSSA

Suomen aforismiyhdistys järjestää aforistisen tapahtuman
Kallion kirjastossa osoitteessa Viides linja 11, 00530 Helsinki
tiistaina 24.9.2019 klo: 18.00–19.30. Esiintyjäksi saapuu tänä vuonna Samuli Parosen -palkinnolla palkittu kirjallinen monitaituri Torsti Lehtinen, joka pitää aforismiaiheisen luennon aiheesta
 
Kävely on ajattelua, juokseminen rockia. Miten aforismini syntyvät. (Torsti Lehtinen)

Kirjailija, FM Torsti Lehtinen on julkaissut runsaat 30 teosta: romaaneja, runo- ja aforismikokoelmia, näytelmiä, esseitä ja filosofisia teoksia. Hän on toiminut filosofian ja luovan kirjoittamisen opettajana muun muassa Turun ja Tampereen yliopistoissa sekä Teatterikorkeakoulussa.
 
Lämpimästi tervetuloa mukaan!
 

JÄSENMAKSU 2019

Sitten vielä muistutus jäsenmaksun maksamisesta. Jäsenmaksujen avulla mahdollistuu aforismiyhdstyksen toiminta ja kehittäminen. Kiitos.

Maksun maksat seuraavasti:
Jäsenmaksu 10 euroa tai kannatusjäsenyys 20 euroa tai 100 euroa yhteisöltä. Jäsenmaksu maksetaan Suomen aforismiyhdistyksen tilille FI59 1470 3000 2560 35. Käytäthän maksaessasi viitenumeroa 123. Jäsenmaksu kattaa kuluvan kalenterivuoden.

Kolme merkityksellistä asiaa mahtui mainiosti tähän tiedotteeseen. Jos niistä syntyi kysymyksiä tai kommentteja voit lähettää viestiä puheenjohtajalle osoitteeseen puheenjohtaja@aforismiyhdistys.fi.
 
Mukavaa syksyn odotusta ja kuulumisiin!
 
 
Ystävällisin terveisin,
Minna-Karoliina Heino
Suomen aforismiyhdistys pj.
puheenjohtaja@aforismiyhdistys.fi

Sydämenlyönnistä ja sekunnista

Tero Kärkkäiseltä on ilmestynyt esikoiskokoelma Sydämenlyönnistä ja sekunnista (Sanasato, 2019).

Kokoelman aforismit ovat teknisesti moitteettomia ja monissa niistä on kiinnostavaa ajattelua. Olen teosesittelyissäni kyllästymiseenkin asti korostanut karsimisen merkitystä ja teen sen taas: kokoelmasta olisi ollut saanut paremman, jos heikosti aforismeiksi taipuvat aiheet (esimerkiksi alkoholi) olisi jätetty pois ja sanoilla leikittelyä (”Nollako vai eikö nolla?” kysyi yksi, syttyi polla.) vähennetty.

Markku Envall kuvaa karsimisen tärkeyttä kirjassaan Miten kirjoitan aforismeja (Pilke, 2011): ”Hylkäämisen taiteellinen perustelu on yksinkertaisen aritmeettinen. Jos oletetaan, että sata aforismia pisteytetään asteikolla 1 – 10, kokoelman taso nousee sitä korkeammaksi, mitä useampi ja mitä enemmän keskitason alittava aforismi karsitaan.”

Kokoelmasta kuitenkin löytyy mukavan omaperäisiä aforismeja. Tässä niistä muutamia:

Palaneen planeetan taktiikalla?

Valitut kyyneleet. Median valtaa.

Selkäranka voidaan haukkua häpeäpaaluksi.

Kierrämme kysymyksiä. Ja aurinkoa.

Yötaivas, yhteinen kotipolku.

Kysymys olemisesta ja vastausten evoluutio.

Tähtisadetikullinen toiveita.

Kynnyskysymys: Tervetuloa?



Tero Kärkkäisen aforismikokoelman julkistamistilaisuus

Kirja Sydämenlyönnistä ja sekunnista mielteitä ja mietteitä

Tero Kärkkäisen aforismikokoelman Sydämenlyönnistä ja sekunnista mielteitä ja mietteitä julkstamistilaisuus järjestetään Pasilan kirjaston auditoriossa perjantaina 14.6. klo 16-18.

Julkistamistilaisuudessa Erkki Kiviniemi (Sanasato) haastattelee kokoelman tekijää, mutta ennen kaikkea ohjelmassa on: vapaa sana ja jalka.

Kokoelman pääteemoina ovat tekoäly ja tietoisuus. Lauseiden pienoiselämä voi olla pulppuavaa ja määritelmistä riippuen myös runollista.

Huomaan jotain, siis olen.

Ei se tahtia haittaa, soitetaan jatsia.

Kokoelman tekijä on 46-vuotias perheenisä ja matematiikan opettaja. Tämä on hänen esikoiskokoelmansa.

Tilaisuuteen on vapaa pääsy.

Plataanin alta yömajaan

Tuotteliaalta runoilija-aforisti Olli Hyväriseltä on ilmestynyt kokoelma Plataanin alta yömajaan (Atrain&Nord, 2019), jota tekijä itse kuvaa aforistiikan ja runouden välimaastossa hortoiluksi. Ilman runouteen viittaavaa muotoilua ja asettelua monet teksteistä kävisivät myös fragmenteista eli pienoisesseistä.

Osa kokoelman teksteistä on ymmärrettävissä ilman laajaa kirjallista yleissivistystä, mutta osa on selvästi kirjoitettu hyvin rajalliselle yleisölle. Esimerkiksi itse pystyin kyllä tunnistamaan teksteistä viitteitä mm. kirjailijoihin ja kustantamoihin, mutta tietoni olivat liian hatarat, että viitteiden tarkempi merkitys olisi avautunut.

Koska tekstit ovat runomuotoisia, aforististen mietteiden poimiminen teoksesta edellyttää väkivaltaa. Pyydän anteeksi Hyväriseltä ja muille korostan, että alle valitsemani esimerkit ovat osia laajemmista kokonaisuuksista:

näyiksi riittää sateenkaari, auringonlasku, öinen salamointi, kokemukseksi musta joulu, lapsen syntymä, mysteeriksi isän kuolema

kaikki mitä teen, tai sinä teet, on sijaistoimintaa, sitä elämää

poliitikkojen vähä vähältä paljastuvat kytkökset hämärimpään liike-elämään puhdistavat heidät – veljien kesken – kansanvallan tahrasta

murehtiikohan lipputanko liputtomuuttaan; naru paukuttaa päätään, nuppi kimaltaa

joka alkaa tottua ihmisiin, alkaa kesyyntyä

jokainen, joka vedetään mukaan ja hyväksytään, on epäilyttävä

Kirjasta kannattaa mainita vielä Matti Vainion piirroskuvitus, joka sekä keskustelee tekstien kanssa että herättää ajatuksia myös itsessään.

Samuli Paronen -palkinto Torsti Lehtiselle

Torsti Lehtinen ja Samuli Paronen -palkintoavain
Torsti Lehtinen
kuva: Minna-Karoliina Heino

Samuli Paronen -palkinto jaetaan kolmen vuoden välein Parosen syntymäpäivänä 23.5. Palkinto myönnetään ansioista aforistiikan saralla ja sen saajasta päättää yhdistyksen hallitus. Palkintoavaimen on takonut seppämestari Upi Anttila. Avain annetaan tänä vuonna Torsti Lehtiselle.

Torsti Lehtinen on suutarin poika, kuten Samuli Paronenkin oli. Lehtinen on ollut kiinnostunut nuoresta saakka niin aforistiikasta kuin filosofiasta. Jo neljän vanhana hänellä oli niin sanottu kanta-asiakkuus Kallion kirjastoon, jonka kirjavalikoimasta hän löysi myös aforismit ollessaan nuori mies.

Tänä päivänä hänen työhuoneensa ikkunasta näkyvät Karhupuisto ja Kallion kirjasto. Karhupuistossa hän on aikanaan leikkinyt hiekkalaatikolla ja aforistikko toteaakin leikillisesti, ettei mies tämän lähemmäksi kehtaa palata äitinsä kohtua.

Torsti Lehtisen aforismit syntyvät öisin. Hän pitää kävelemisestä ja kävelyretket merenrannalla innoittavat kirjoittamaan uusia aforismeja. Myös sateen jälkeinen märkä asfaltti, johon katuvalot kuvastuvat, inspiroi kirjoittajaa. Yhtenä tärkeänä työkaluna Lehtinen pitää lukupäiväkirjaa, joka tukee hänen kirjoittamistyötään.

Tällä hetkellä Torsti Lehtinen kirjoittaa uutta valittujen aforismien kokoelmaa. Itse asiassa hän oli kirjoittamassa kokoelmaansa, kun ilmoitus Samuli Parosen -palkinnosta tuli. Lehtinen on hyvin onnellinen palkinnosta. Se on hänelle mieluisa.

Torsti Lehtinen on monipuolinen sanataituri. Hän on julkaissut esseevalikoimia, näytelmiä, filosofisia tutkielmia, runokokoelmia, romaaneja ja aforismikokoelmia. Lisäksi hän on tehnyt käännöksiä ruotsista, tanskasta ja englannista.

”En ole julkaissut yhtään kirjaa, jossa ei olisi muutamaa toivoakseni kelvollista aforismia”, naurahtaa palkinnon vastaanottanut Torsti Lehtinen ja miettii, että jokaisesta kirjasta oli se sitten romaani tai runokokoelma tulisi löytyä aforismiksi tiivistyviä lauseita. Silloin kirjoittaminen on kiteytynyt ajatuksen kera.

Torsti Lehtinen on monipuolinen sanankäyttäjä. Hänen tiiviiden lauseidensa takaa näkyy eletty elämä, jossa ajatuksia ei ole hukattu vaan ne on kirjoitettu merkityksellisiksi.

Lehtisen aforistiikasta huokuukin ajattelun syvyys, joka leikittelee kielellä ja myös siten avaa lukijalle erilaisia näkökulmia. Hän on selkeä sanainen mutta antaa lukijalleen haastavaa ajattelemisen aihetta varmoin ottein monipuolisista aihevalikoimista lähtien.

Torsti Lehtisen aforismikokoelmat:
Nuorallatanssija (1987)
Kuolemattomat sielut (1989)
Mahdolliset maailmat: aforismeja (2005)

Heitin kiven järveen. Kavahdin tekoni peruuttamattomuutta.
Torsti Lehtinen, Nuorallatanssija.

Nykyisin kolmen vuoden välein jaettavan Samuli Paronen -palkinnon ovat aiemmin saaneet Helena Anhava, Mirkka Rekola, Paavo Haavikko, Markku Envall, Arto Seppälä, Hilja Mörsäri ja Pekka Kejonen.

Aikaa kuluttamassa

Tamperelainen kirjailija Hannu Paronen on julkaissut kolmannen aforismikokoelmansa Aikaa kuluttamassa, mietintöjä 2000-luvulta (Kulttuurivihkot, 2019).

Kokoelma koostuu lähes viidestäsadasta aforismista. Karsimisen varaa olisi siis ollut ja esimerkiksi lauseen ”Kivuton loppu ja kivut on loppu.” kaltaisia sanaleikkejä olisi voinut jättää pois. Näin teoksen yhteiskuntakriittiset oivallukset olisivat päässeet vieläkin paremmin esille.

Tässä muutamia poimintoja:

Enemmän rohkeutta kuin sitoutuminen vaatii siteistään luopuminen.

Valta on täydellistä silloin, kun se pystyy sanelemaan niin kysymykset kuin vastaukset.

Monta valhetta on valloillaan kun yksi totuus on vallassa.

Omaa valtaa kannatetaan, toisen valtaa kannatellaan.

On eri asia kääntääkö toisen posken vai omansa.

Saavuttamattomistakaan eduista emme luovu.

Aikaa on kulutettu, aika on kulunut. Rakennetaan uusi aika.

Eeva Kilpi: Sininen muistikirja

Eeva Kilpi kuuluu niihin kirjailijoihin, jotka tuntuvat kuin vanhoilta ystäviltä. Niin tutuksi hän on ainakin romaaneja, novelleja, runoja ja aforismeja käsittävän laajan tuotantonsa kautta tullut.

Sininen muistikirja (WSOY, 2019) sisältää päiväkirjan pätkiä, joista osa on aforismin kaltaisia muistiinpanoja. Takakansiteksti kertoo muistiinpanojen olevan kahdenkymmenen vuoden ajalta, mutta ensimmäinen on huhtikuulta 2002 ja viittä viimeistä sivua lukuunottamatta kaikki on kirjoitettu joko vuosina 2002 tai 2003.

Nyt 91-vuotiaalla Kilvellä on jo kirjan ensimmäisten muistiinpanojen aikaan ollut ikää riittävästi vanhuuden pohtimiseen. Sen lisäksi ja siihen liittyen kirjan keskeisiä aiheita ovat yksinäisyys ja sukupolvien välinen etäisyys. Teoksen elämänmakuisuutta lisää asioiden toistuminen vähäisin variaatioin.

Tässä muutama aforistinen poiminta:

Turvaa ei ole missään, vain syntymättömyydessä. Mutta kun on syntynyt, ainoa turva on kestää.

On synnyttävä jotta voi kuolla.

Elämä on jännitystila. Onni on unelma siitä että se jännitys edes ajoittain hellittäisi.

Vanheneminen on järkyttävä kokemus. Ja vaihtoehto on kuolema.

Läpileikkaus, erilainen aforismikokoelma

Helsingin Sanomien toimittaja toivoi marraskuussa 2018 ilmestyneessä kolumnissa, ettei kukaan antaisi ylioppilaaksi valmistuvalle lahjaksi aforismeja. Nuori tuskin ilahtuisikaan Vaeltavan viisauden kaltaisesta paksusta mietelausekokoelmasta tai nopeasti kyhättyjä latteuksia sisältävästä lahjakirjasta.

Kaikkia aforismikokoelmia ei kuitenkaan ole syytä leimata lahjaksi kelpaamattomiksi. Esimerkiksi Minna-Karoliina Heinon teos Läpileikkaus (2019) voisi olla hyvinkin mieluisa lahja. Tätä käsinsidottua artesaanityyppistä aforismikirjaa on painettu vain sata numeroitua tekijän nimikirjoituksella varustettua kappaletta. Läpileikkaus onkin enemmän taideteos kuin kirja.

Näin Heino kertoo, miten sai idean kirjaan ja millaisia työprosesseja siihen liittyi:

”Idea aikuisten kirjaan syntyi esikoisteokseni Pinnalla. Popin jälkeen. Kuulin, että eräs vanhempi rouva pitää Poppia kahvipöydällään avonaisena ja keskustelee aforismien sekä kuvien synnyttämistä ajatuksista ystäviensä kanssa. Tämän kuultuani ajatus kuvitetusta aikuisten aforismikirjasta vahvistui. Halusin myös tehdä kirjan joka olisi merkityksellinen, muutenkin kuin vain aforistiikan kautta. Halusin sen olevan kovakantinen, nelivärikuvitettu, laadukkaalle paperille painettu ja kestävä kirja. Päätin myös, että kirjaa painetaan vain 100 kappaletta ja siitä tehdään niin kutsuttu bibliofiilipainos eli jokainen kirja on numeroitu ja tekijän allekirjoittama.”

”Näiden vaatimusteni vuoksi en lähettänyt kustantajille kirjaani, sillä aforistiikan kustantaminen on melko pientä ja tällaisen teoksen kallista. Koska olen koulutukseltani kuvataiteilija hain apurahaa kirjan tekemiseen ja painokuluihin. Sain apurahan ja projekti pyörähti käyntiin.

Erinomaisesti sujunut yhteistyö painotalon kanssa tuotti hyvää tulosta ja aforismikirjan julkistusjuhlia vietettiin 5.4.2019.

Kirjassa on aforismeja neljäntoista vuoden ajalta. Piirroksen ovat myös useamman vuoden tuloksia mutta myös aivan uusia, tähän kirjaan tehtyjä.

Aforismi hakee kuvaa tai kuva etsii aforismia. Syntyy sikermiä ja kuvia ja niiden yhdistelmiä. Tekoprosessi kuvan ja tekstin yhteensovittamisessa on hyvin mielenkiintoinen ja tarkka. Ei liikaa selitystä muttei liian kaukaa haettuakaan.

Tekstin ja kuvan yhdistäminen ja niiden välisen yhteyden löytäminen on taiteeni ydintä. Siksi on luontevaa julkaista kirjoja, joissa on niitä molempia.”

Läpileikkauksesta on kirjoittanut myös Marko Laihinen. Minna-Karoliina Heinon aiempi haastattelu löytyy täältä.

Kokoelmaa on jäljellä vielä muutama kappale. Lisätiedot ja tilaukset (hinta 50 euroa ja mahdolliset postikulut) Minna-Karoliina Heinolta osoitteella minna-karoliina(at)minkart.fi.



Suomen aforismipäivä 18.4.2019

Suomen aforismipäivää vietetään kiirastorstaina 18.4.2019. Tänä vuonna yhdistys on haastanut kaikki Suomen kirjastot mukaan aforismipäivän viettoon. Haasteena on nostaa yksi aforismiteos kirjaston omista kokoelmista esille esimerkiksi some-päivityksenä tai näyttelynä kirjaston omissa tiloissa. Muistakaahan siis olla tarkkana ja kannustaa kotikirjastoanne mukaan aforismipäivän viettoon. Suomen aforismipäivää on vietetty vuodesta 2006 alkaen.

Kevätkokous 7.5.2019

Yhdistyksen hallitus kutsuu ystävällisesti kaikki jäsenensä kevätkokoukseen. Kokous pidetään tiistaina 7.5.2019 klo 17.00 Keskustakirjasto Oodissa (ryhmätila 4) osoitteessa Töölönlahdenkatu 4, 00100 Helsinki.

Kevätkokouksessa käsitellään edellisen vuoden toimintakertomus, vahvistetaan tilinpäätös ja myönnetään tili- ja vastuuvapaus tilivelvollisille.

Kevätkokouksen jälkeen Tampereen aforismiyhdistyksen puheenjohtaja Asko Ahonen kertoo Tampereen yhdistyksen julkaisuista sekä historiasta.

Jäsenmaksu 2019

Muistathan maksaa jäsenmaksusi. Jäsenmaksu tulee olla maksettu kevätkokoukseen mennessä.

Maksun maksat seuraavasti:

Jäsenmaksu 10 euroa tai kannatusjäsenyys 20 euroa tai 100 euroa yhteisöltä. Jäsenmaksu maksetaan Suomen aforismiyhdistyksen tilille FI59 1470 3000 2560 35. Käytäthän maksaessasi viitenumeroa 123. Jäsenmaksu kattaa kuluvan kalenterivuoden.

Hyvää pääsiäisen sekä aforismipäivän odotusta!

Ystävällisin terveisin,
Minna-Karoliina Heino
Suomen aforismiyhdistyksen pj.
puheenjohtaja@aforismiyhdistys.fi

Reetta Pekkanen: Kärhi

Runoilija Reetta Pekkasen esikoisteos Pieniä kovia nuppuja (Poesia, 2014) palkittiin mm. Tiiliskivi-palkinnolla, jonka Tampereen yliopiston kirjallisuustieteen opiskelijoiden ainejärjestö Teema ry myöntää teokselle, joka järjestön mielestä on saanut liian vähän huomiota valtamediassa.

Pekkasen uudelle kokoelmalle Kärhi (Poesia, 2019) toivoisi huomiota myös valtamediassa. Teos on sekä tyyliltään omaperäinen että aihepiiriltään kiinnostava. Tässä on muutamia sen sivuilta poimittuja ajatuksia:

Kidushai on pysynyt samannäköisenä 150 miljoonaa vuotta

Puuraja: mukavuusraja, linnunlaulun ja tyhjyyden välinen raja

Mutta joku on jo valmistanut kaikki esineet minun puolestani

Mahdollisuus ainoastaan kerätä kiviä, ei valmistaa niitä

Avaruudesta ei niin vain lähdetäkään minnekään pois

Mutta eivät kivet ole, jotta voisivat tulla löydetyksi

On loputon hetkeksikään taukoamaton heti

Ei tuntemattoman tarvitse vielä tuntua miltään

Mennäkseen ytimeen on mentävä läpi kaikesta, mikä ydintä suojaa

Ainoa tapa hankkiutua kivistä eroon on viedä ne takaisin ulos

On turha miettiä, ovatko Pekkasen virkkeet runoja, aforismeja vai jotain siltä väliltä. Ne toimivat sellaisina kuin ovat. Ilmaisun taidokkuudesta kertoo, että kirja jättää tunteen, että juuri näin ajasta, avaruudesta ja kivistä pitääkin kirjoittaa.

« Older posts