Aforismipäivä Vihdin Päivölässä 19.8.2017

Ajatus Kuvassa

 

 

 

 

Aforismipäivä Vihdin Päivölässä LA 19.8.2017

Ensimmäistä kertaa järjestettävän kirjallisuustapahtuman teemana on Ajatus kuvassa – alustajat, haastateltavat sekä taidetyöpajat lähestyvät erilaisin tulokulmin kuvan ja aforistisuuden kiehtovaa liittoa.

Paikkana on Päivölän Virkistyskoti (Taivaantie 41, 03100 Nummela)

www.paivolanvirkistyskoti.fi

Ohjelma

12:00 Päivölän isäntä Mikael Mäkelä toivottaa tervetulleeksi ja kertoo paikan värikkäästä historiasta sekä Päivölässä aikaansa viettäneiden kirjailijakuuluisuuksien vaiheista.

12:15 Suomen aforismiyhdistyksen puheenjohtaja Marko Laihinen alustaa nykyrunouden sisältämästä aforistiikasta sekä virittelee esille aforismin tulevaisuuden kuvia. Keskustelua ja lyhyitä kirjoitustehtäviä.

13:15 Lounas

14:00 Haastattelussa taidemaalari ja graafikko Inari Krohn, aiheena ajatuksellisuuden merkitys hänen monimuotoisessa taiteessaan. Haastattelijana Taina Sirola.

14:45 Timo Salo & aforistinen piirrosesitys, joka juontuu hänen uudesta runokirjastaan Mutta ennen muuta (Poesia 2017). Salo on myös kuvittanut useita aforismikirjojen kansia ja kertoo niiden tekoprosesseista.

15:15 Kahvi / Tee

15:45 Nykytaiteilija Minka Heino kertoo omista tavoistaan yhdistää kuvaa ja aforismia. Aiheeseen päästään tutustumaan tehtäväpajan kautta. Minkalta on ilmestynyt tänä vuonna esikoisteos Pinnalla. Pop! Lasten aforismikirja.

16:45 Päivän yhteenveto

17:00 Mahdollisuus saunomiseen ja uintiin

Osallistuminen

Aforismipäivä Vihdin Päivölässä on kaikille kiinnostuneille avoin kirjallisuustapahtuma.

Osallistumismaksu on 30 euroa ja sisältäen lounaan ja kahvin. Se maksetaan ennakkoon Suomen aforismiyhdistyksen tilille FI59 1470 3000 2560 35.

Lisätiedot ja sitovat ilmoittautumiset 13.8.2017 mennessä Minna-Karoliina Heinolle: minka (a) minkart.fi / 050-5369936

Bussilla liikkuville löytyy Vihdin suunnassa lähikyytiapua.

Jos tarvitset yöpymismahdollisuutta tai omaat erityisruokavalion, niin ota yhteyttä Päivölän Virkistyskotiin / 050 548 2356.

Tapahtuman järjestää Suomen aforismiyhdistys yhdessä Päivölän Virkistyskodin kanssa.

Lämpimästi Tervetuloa!

Heikki Vesterisen aforismit voitokkaina

Tampereen aforismiyhdistyksen viidettä kertaa järjestetyn aforismikilpailun tulokset on julkistettu.  Kilpailuun osallistui 69 aforistia, ja sanataideohjaaja Tiina Lehikoisen johtama raati valitsi voittajaksi Mäntässä asuvan Heikki Vesterisen aforismisarjan:

Kannattaa kapsahtaa, kurkottamatta ei näe.
Muuri estää rakentajaansa näkemästä.
Kun päättäjien päissä tuulee, kansa huojuu.
Olla toiselle on olla toinen.
Empatialla ei ole ääriviivoja.

 

Kunniamaininta myönnettiin helsinkiläisen Hanna-Leena Ylisen sarjalle:

Laumaan kuulumisen elitistinen muoto: erottautuminen.
Älymystöön ei synnytä. Siihen julistaudutaan.
Kokee ylemmyyttä keskiluokkaisuudestaan.
Inspiroidutko toisista? Et siis ole edelläkävijä.
Keskitiellä ylitsesi ajetaan.

 

Lisätietoja aikaisemmista kilpailuista sekä Tampereen aforismiyhdistyksen laadukkaista aforismijulkaisuista löydät täältä.

Suomen aforismipäivänä 18.4. Kansalliskirjastoon

Vuonna 2005 perustettiin Suomen aforismiyhdistys, jonka tarkoituksena on edistää aforismin asemaa ja koota yhteen aforismeja kirjoittavat ja niistä kiinnostuneet henkilöt. Yhdistyksen perustamispäivänä 18.4. vietetään joka vuosi Suomen aforismipäivää.

Tänä vuonna Kansalliskirjastossa on mittava Maailma on sana – suomalaisen aforistiikan vaiheita -näyttely, joka on avoinna 22.12.2017 asti.

Näyttelyn yhteydessä järjestetään aforismikilpailu teemalla ”Suomi ja suomalaisuus”, johon voi osallistua Kansalliskirjaston sivujen kautta.

Suomen aforismipäivänä 18.4. klo 18:00 Kansalliskirjastossa järjestetään kaikille avoin kirjallisuusilta, jossa dosentti ja kirjailija Katja Seutu esitelmöi otsikolla “Mirkka Rekolan lukijan puoleen kääntyvä aforistiikka” ja toimittaja-suomentaja Jaakko Anhava kertoo Paavo Haavikon tuotannosta.

Väliohjelmana kirjailija Timo Salo & aforismipiirrosesitys.

 

Suomen aforismiyhdistys myöntää myös erilaisia tunnustuspalkintoja. Kolmen vuoden välein jaettavan Samuli Paronen -palkinnon ansioista aforistiikan alalla sai 2016 Pekka Kejonen, ja Vuoden aforismikirja 2016 -kunniakirja myönnettiin Olli-Pekka Tennilän kirjalle Ontto harmaa.

Vuonna 2017 jaettiin ensimmäistä kertaa Mirkka Rekola -palkinto Manne Tuomenoksalle. Hänen aforismikilpailun voittanut käsikirjoituksensa Kaipauksen harmaa julkaistaan syksyllä 2017 yhdistyksen Pilke-kirjasarjassa.

 

Afotekstilogo

 

Kirjallisuusillat 6.4. ja 18.4. Kansalliskirjastossa

Maailma on sana – suomalaisen aforismin vaiheita -näyttelyn yhteydessä järjestetään kaksi kirjallisuusiltaa Kansalliskirjastossa. (Unioninkatu 36)

Torstaina 6.4.2017 klo 18:00–20:00 kuullaan kaksi mielenkiintoista esitelmää suomalaisesta aforismitaiteesta.
Professori Kaisa Häkkinen kertoo aiheesta Sananlaskuista aforismiin ja professori Hannu Riikonen teemasta V. A. Koskenniemi – suomalaisen aforismin klassikko.

Suomen aforismipäivänä, tiistaina 18.4.2017 klo 18.00 alustamassa ovat dosentti ja kirjailija Katja Seutu otsikolla “Mirkka Rekolan lukijan puoleen kääntyvä aforistiikka” sekä toimittaja ja suomentaja Jaakko Anhava Paavo Haavikon tuotannosta.

Tilaisuuksiin on vapaa pääsy, tervetuloa!

 

Näyttelystä ja aforismista yleensä oli 24.3.2017 juttu HS Metro -lehdessä. Luettavissa myös täältä.

Näyttely on avoinna 22.12.2017 asti.

 

Muista osallistua myös näyttelyn yhteydessä järjestettävään aforismikilpailuun, jonka teemana on ”Suomi ja suomalaisuus”. Kilpailun järjestää Kansalliskirjasto ja Suomen Aforismiyhdistys yhteistyössä Ylen kanssa. Säännöt ja osallistumisohjeet löydät täältä.

 

Avajaiset_1_16.2.2017

Esko Lovén voitti Aforismin aika -kilpailun

Näyttökuva 2017-3-21 kello 22.19.18

Pohjois-Savon Kirjallinen Yhdistys Vestäjät järjesti taannoin kilpailun Aforismin aika, johon saattoivat osallistua Pohjois-Savossa asuvat henkilöt. Kilpailuun saapui aforismeja yli 400 ja osallistujia oli 58.  Raati arvioi voittajaksi Esko Lovénin aforismit.

Lisätietoa kilpailusta ja sen saldosta julkaistuja uusia aforismeja löydät täältä Vestäjien sivulta.

Venäläistä mietelmäkirjallisuutta

hyvarisenuudetkaannokset

Kirjailija ja aforisti Olli Hyvärinen on tehnyt mittavan ja ajankohtaisesti varsin kiinnostavan käännös- ja toimitustyön. Nordbook on julkaissut häneltä samaan aikaan kaksi uutta, alun perin sarjaksi ajateltua teosta.

Venäjän ajatus – Mietelmät ja sitaatit (204 s.) pitää sisällään runsaan valikoiman venäläistä ajattelua pitkältä aikajänteeltä. Kirjassa on mukana kuvitusta ja jokaisesta mukana olevasta on myös tiivis tieto-osuus aika-ankkureilla, mikä on palvelus lukijalle ja antaa myös kiintoisaa selkänojaa mietelauseille. Takakannessa todetaankin: ”Tämä viime vuosisadan puoliväliin ulottuva venäläisten mietelmien suomennosvalikoima perustuu venäläisen mentaliteetin, ilmaisutavan ja hengen kartoittamiseen. Sananlaskuista poiketen – joiden hienous on aikaakestävyys ja nimettömyys – ajatelmien ja sitaattien arvoja ja merkitystä määrittää se, missä asemassa kukin mitäkin on sanonut.”

Kosto – ruokalaji, joka on tarjoiltava kylmänä. (Josif Stalin)

Ennemmin tai myöhemmin kaikki kääntyy paremmaksi, koska elämä on ihanaa. (Aleksandr Blok)

Venäjä – ainoa paikka koko maailmassa, missä mitä tahansa voi tapahtua ilman minkäänlaista vastustusta. (Fjodor Dostojevski)

Poliittisella idealla, kuten muillakin ideoilla, on taiteessa kansalaisoikeudet. (Vladimir Korolenko)

Valta inhottaa kuin parturin kädet. (Osip Mandelštam)

 

Toinen Hyvärisen käännöksistä kirja on Tsaari kaukana, Jumala korkealla. (202 s.)

Se keskittyy venäläisiin sananlaskuihin ja sanontoihin, ja valottaa niiden kautta esille venäläistä mentaalista maisemaa. Käännösvalikoiman päälähde on ollut Vladimir Dalin 1861 julkaistu Venäjän kansan sananlaskut ja sanonnat. Lisäyksiä on otettu myös Peter Mertvagon teoksesta The comparative Russian-English dictionary on Russian proverbs and saying sekä A. Jermolovin teoskesta Narodnoe pogodovedenie.

Ansiokasta lisäarvoa tuo kirjan kaksikielisyys.

tsaari kaukana, jumalakorkealla

Nykyisissä maailmamyllerryksissä molemmilla kirjoilla on selkeästi oma kiinnostava tartuntapintansa ja ajatuksia herättelevät ulottuvuutensa.

Suuren Venäjän ohella on olemassa Pyhä Venäjä. (Pjotr Struve)

Minka Heinon haastattelu

Minka_Heino_linnanpihalla

1. Kerro jotain taustastasi.

Olen nykytaiteilija. Teen ympäristö- ja installaatiotaidetta, sarjakuvaa sekä kuvituksia. Pidän luonnosta ja siksi asun luonnon äärellä Vihdissä. Pidän myös siitä, että perheellämme on oivat mahdollisuudet päästä luonnonhelmaan, kun retkijalkoja alkaa asfaltti painaa. Lapsemme kolme ja kahdeksan vuotta viihtyvät luonnossa, metsässä tai järvellä. Mieheni on harrastanut melontaa lapsuudestaan saakka ja opetti minut aikanaan melomaan. Harrastamme melontaretkiä kesäisin muun muassa Hiidenveden saariin.

Opetan taidetta lapsille ja nuorille. Teen yhteistyötä Vihdin kunnan ja Lohjan kaupungin kanssa ja apurahan turvin olen saanut järjestää monta kivaa projektia alueemme lapsille ja nuorille.

Opiskelen tällä hetkellä Jyväskylässä kirjoittamisen aineopintoja sekä Kuopiossa sanataideohjaajan opintoja. Haluan kehittyä ja oppia uutta. Ja tietenkin löytää, innostua. Sitä opiskelu on parhaimmillaan.

2. Miten päädyit kirjoittamaan aforismeja?

Aloitin kirjoittamisen opinnot Kriittisessä Korkeakoulussa 2005. Aluksi kirjoitin runoja mutta runoni pienenivät ja kapenivat kunnes ne olivat lauseen, lyhyen lauseen, mittaisia. Menin itkien silloisen rehtori Harry Forsblomin luo ja sanoin ettei tästä tule mitään. Hän katsoi minua lempeästi ja sanoi että tyttö sinä kirjoitat aforismeja. Minä en tiennyt aforismeista mitään. Ja niin sain kirjasuosituksia ja laadukasta opastusta niin Harrylta kuin Hannu Simpuralta, joka myös ymmärsi aforismieni päälle. He kannustivat minua, todella. Siitä kaikki alkoi.

3. Miksi lasten aforismit?

Minulla on kaksi pientä lasta, joten lasten maailma on kovin lähellä. Se on lähellä myös siksi, että työskentelen lasten parissa opettamalla heille mm. sanataidetta ja sarjakuvaa. Kaskukipuja-projekti, joka oli suunnattu yhdeksäsluokkalaisille avasi lopullisesti silmäni lasten aforismikirjan tekoon. Moni heistä ei ollut kuullut aforismeista ja projektin aikana kaikki saivat tietää. Käsieni läpi kulki ensimmäisenä vuonna noin 450 oppilasta ja jokainen heistä oppi tuntemaan aforismin yhtenä kirjallisuuden lajeista. Jotkut heistä innostuivat kirjoittamaan myös itse ja yksi heistä pääsi julkaisemaan aforisminsa sanataidekirjassa. Tämä ilahdutti minua kovasti. Tämä projekti pisti miettimään aforismikirjan tarvetta myös lapsille. Heilläkin on oikeus saada tietää mitä on aforismi ja aforistinen ilmaisutapa. Tänä päivänä kannustetaan antamaan lapsille hyvin erilaista luettavaa josko joku niistä kiinnostaisi. Aforismikirjaa ei ole aiemmin ollut tarjolla. Pinnalla. Pop! onkin laijesikoinen ja tarjoaa mielestäni mahdollisuuden lapsille uudenlaiseen lukutapaan. Lyhyt teksti tuokin paljon ajatuksia ja pohdittavaa. Pinnalla. Pop! ei ole lukukirja, kuten lastenkirjat yleensä vaan sen kanssa on opittava myös uusi lukutapa. Rauhallinen, pysähtyvä, kohtaava. Joku kuvasikin julkkareissa kirjaa lasten älykirjaksi. Se tarjoaa myös kivan mahdollisuuden keskusteluun ja pysähtymiseen lapsen kanssa.

4. Kumpi on sinulle läheisempi, kuva vai teksti vai voiko niitä ylipäätään erottaa toisistaan?

Rakastan aforismeja. Sanoja, niiden pyörittelyä ja yhteyksien löytämistä. Kuva on löytämistä, kohtaamista ja kokemista. Löytäminen kuvaa siis molempia. Kuvan ja tekstin tekeminen poikkeavat kovasti toisistaan. Aforismia voin pyöritellä päässäni kun teen ruokaa, ulkoilen lasten kanssa tai olen nukuttamassa kuopusta. Kuva taas tarvitsee konkreettsen ajan syntyäkseen. Sille ei riitä ajattelu vaan se haluaa tulla esiin paperille. Kuvan tekoon tarvitsen aikaa ja sen löytäminen on lapsiperhearjessa välillä haaste. Ajan löytäminen ja kuvien tekeminen on kuitenkin todella palkitsevaa, joten en osaa sanoa kumpi olisi rakkaampi. Molemmat omalla erityisellä tavallaan.

5. Esikoiskirja on ilmestynyt, mitä aiot seuraavaksi?

Tulevaisuus. Hetki hengähdystä. Nauttimista jostain valmiista. Minulla oli upea kirjan julkistamistilaisuus. Olen Turun Sanomien vuoden 2017 aforistikko yhdessä Jussi Helmisen kanssa. Jatkan taiteellista työtä niin kuvataiteen kuin aforismin parissa sitä itse tehden ja opettaen.

Kysymykset: Hanna-Leena Ylinen

Kuva: Marko Laihinen

 

Minkan kotisivut löydät täältä.

Pinnalla. Pop! kirjan voi tilata täältä.

 

Minka Heino: Pinnalla. Pop! Lasten aforismikirja

kuva1

Helmikuun viimeisenä päivänä, Onnin ja Kalevalan päivänä vietettiin merkittävät painotuoreen kirjan julkistusjuhlat Vihdissä. Tuolloin virallisesti toivoteltiin hyvässä lykyssä maailmalle nykytaiteilija Minka Heinon esikoiskirja Pinnalla. Pop! Lasten aforismikirja. Asiasta kiinnostunutta väkeä oli Tawernassa paikalla komeasti noin kuutisenkymmentä.

Minka_Heino_julkkarit2

Pinnalla. Pop! Lasten aforismikirja on lajissaan ensimmäinen tämän genretyypin kirja. Minka Heino on kirjoittanut kirjan kaikki ensisijaisesti lapsille suunnatut taideaforismit sekä tehnyt mietelauseiden kanssa monitulkintaisen yhteissävelen muodostavan kuvituksen. Hän  totesikin kiitospuheen jälkeisessä haastattelussa, että Pinnalla. Pop! vaatii avautuakseen hieman omanlaisensa lukutavan: sitä pitää lukea pysähtymällä, kohtaamalla. Minka tietenkin toivoi myös, että kirjasta irtoaisi paljon ajatuksellista ja muuta hauskaa ammennettavaa niin lapsille kuin aikuisille – yhdessä ja erikseen.

Minka_Heino_julkkarit1

                                     Minka Heino.

Pinnalla. Pop! Lasten aforismikirja on myös ensimmäinen Suomen aforismiyhdistyksen oma julkaisu, ja sitä saa hankittua muiden jälleenmyyntipaikkojen lisäksi yhdistyksen nettikirjakaupasta hintaan 22:90€. Kirjassa on kovat kannet ja 44 sivua. Kirjan taiton on tehnyt Jari Tammi ja kustannustoimitus on tapahtunut hänen johdollaan aforistiikkaa tuntevien henkilöiden yhteistyönä.

9789526868509

 

Ontto harmaa on Vuoden aforismikirja 2016

Vuoden aforismikirja 2016 huomionosoituksen saajaksi on valittu Olli-Pekka Tennilän teos Ontto harmaa (Poesia).

 

Tennila_ontto-harmaa_kansi

Tennilän kirjan lisäksi raati halusi nostaa esille viime vuodelta suomalaisen aforistiikan kannalta kaksi merkittävää kulttuuritekoa: Paul Valéry: Hampaissa – suomentanut Jan Blomstedt (Tampereen aforismiyhdistys) ja Paavo Haavikko: On hyvä elää ja palella toim. Jaakko Anhava (TEOS).

Vuonna 2016 Suomessa julkaistiin parisenkymmentä aforistiikkaan luettavaa teosta.

Raadin perustelut:

Ontto harmaa on mietitty ja tiivis kokonaisuus, jonka sisältämät syvyydet haastavat lukijaa ajattelemaan. Viimeistelty ja harkittu tekstien sijoittelu ja runsas visuaalinen puoli tukevat esitettyjen ajatusten äärelle pysähtymistä. Ehjä teos hengittää, ja valkoisiin kohtiin on osattu jättää pohdiskelulle tilaa. Kirja ei tyhjenny yhteen lukukertaan, vaan sen tarjoamiin sanallisiin kuviin ja mantereisiin haluaa palata uudelleen.

Teoksen esittely kustantajan sivulla: http://www.poesia.fi/ontto-harmaa/

 

Otteita Ontto harmaa -kirjasta:

 

O bubble boy!

kosmonautti, enkeli, säteilytyöntekijä, mehiläishoitaja, hoitaja

Vierauden univormut ovat valkoisia.

 

Jos kuva on valottunut tyhjäksi asti,

onko se silti auringon kuva?

 

Kun aika kuluu, on hiekkaa aina vain enemmän.

Hiekkaa lahkeissa. Kynnyksellä. Tasangoilla.

 

Myös hiekka kuluu. Aikaa on aina vain vähemmän.

Askel upottaa, hiekka alkaa juosta.

 

Vuosittain vaihtuvaan valitsijaraatiin kuuluivat tällä kertaa erityisopettaja, aforisti Sinikka Inkeroinen-Huhta, sanataiteilija FT Jasmine Westerlund sekä ohjaaja, näytelmäkirjailija Jussi Helminen. Raadin äänettömänä sihteerinä toimi Suomen aforismiyhdistyksen puheenjohtaja Marko Laihinen.

Vuoden aforismikirja on Suomen aforismiyhdistyksen vuosittain myöntämä tunnustus ansiokkaasta teoksesta aforistiikan alalla. Palkittu saa kunniakirjan. Vuoden aforismikirja valittiin nyt kahdettatoista kertaa.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Vuoden_aforismikirja

 

Lisätiedot:

Marko Laihinen

marko.laihinen (a) elisanet.fi

045 877 8181

 

 

Aforisminäyttely avattu Kansalliskirjastossa

nayttelylogo

Kattava ja mittava Maailma on sana – suomalaisen aforismin vaiheita -näyttely on avattu Kansalliskirjaston Rotundassa. Siihen voi tutustua 17.2.–22.12.2017.

Viiteen kerrokseen jaksottuva näyttelykokonaisuus lähtee liikkeelle suomalaisen aforistiikan varhaisimmista vaiheista, ja myös rikkaan sananlaskuperinteemme ja maailmanaforistiikan vaikutukset kotimaiseen aforistiikkaan huomioidaan.

Avajaiset_1_16.2.2017

Mukaan on saatu myös kiinnostavia kirjaharvinaisuuksia. Muun muassa Henrik Florinuksen sananlaskujen kokoelma vuodelta 1702 ja Jacob Fresen kaikkien aikojen ensimmäinen suomalainen aforismikokoelma vuodelta 1726. Näyttely etenee kronologisesti alhaalta ylöspäin, ja kuudennessa kerroksessa tuorein kirja onkin tämän vuoden tammikuussa ilmestynyt Tiedeaforismikirja.

Avajaiset_3_16.2.2017

Edustettuina ovat Suomen tunnetuimpia aforistikkoja kuten Gunnar Björling, Edith Södergran, Erno Paasilinna, Helena Anhava, Mirkka Rekola, Paavo Haavikko, Markku Envall ja Hannu Hirvonen. Näyttelylle nimen antoi ehkä tunnetuin aforistimme Samuli Paronen, jonka syntymästä tulee tänä vuonna kuluneeksi myös 100 vuotta.

Avajaiset_2_16.2.2017

Näyttelyssä on esillä myös aihepiiriin liittyvää esineistöä kuten Paavo Haavikon kirjoituskone ja Mirkka Rekolan Samuli Paronen -palkinto.

Näyttelyyn liittyy kaksi kaikille avointa yleisötilaisuutta Kansalliskirjastossa. 6.4. 2017 klo 18:00 on alustamassa professori Kaisa Häkkinen otsikolla “Sananlaskuista aforismiin” ja professori H. K. Riikonen aiheesta ”V. A. Koskenniemi – suomalaisen aforismin klassikko”.

TI 18.4.2017 klo 18.00 Alustamassa dosentti ja kirjailija Katja Seutu otsikolla “Mirkka Rekolan lukijan puoleen kääntyvä aforistiikka” sekä toimittaja ja suomentaja Jaakko Anhava Paavo Haavikon tuotannosta.

afokilpasuomijasuomalaisuus

Näyttelyn ohessa järjestetään myös aforismikilpailu, jonka teemana on ”Suomi ja suomalaisuus”. Siihen voi osallistua itse näyttelyssä tai Kansalliskirjaston sivuston kautta. Osallistumisaikaa on 31.10.2017 asti. Tarkat ohjeet ja linkit löydät täältä.

Näyttelyn ydintyöryhmän ovat muodostaneet Suvi Kingsley, Heidi Törrönen, Eva Kyyhkynen, Sami Feiring, Jarkko Hyppönen, Marko Laihinen sekä Toni Heikkinen, joka ensimmäisenä esitti idean tämän näyttelyn järjestämisestä – noin kymmenisen vuotta sitten.

Näyttely on osa Kansalliskirjaston Suomi 100 –juhlavuoden ohjelmaa.

« Older posts