Author: Marko Laihinen (page 1 of 6)

Anne Hänninen: Kaleidoskoopit

luonnos-2c.indd

 
Aforismikokoelma Kaleidoskoopit (Sanasato, 2017) on aforisti ja runoilija Anne Hännisen viidestoista teos. Sen aiheina ovat mm. taide, elämä, ihmissuhteet, yksinäisyys, talous ja politiikka.
Kirjassa on yli 500 aforismia eli noin kaksinkertaisesti tavanomaisen kokoelman verran. Vaikka Hännisen aforismit ovat viimeisteltyjä, olisi teos silti hyötynyt karsimisesta. Nyt kokoelmaan on jäänyt lähes samansisältöisiä aforismeja. Tässä esimerkkipari:

Sivilisaation tuotteet voivat tehdä sivistymättömäksi. (sivu 15)

Sivilisaation tuotteet tukahduttavat aina vain enemmän luonnollista. (sivu 20)

 
Heikoimmillaan Hänninen on kirjoittaessaan ihmissuhteista tai sukupuolirooleista. Tässä esimerkki aforismista, jonka voi kokea paitsi valheellisena myös miehiä aliarvioivana:

Miehet luovat saadakseen naisia –
luovat naiset saavat miehet loitolle.

 
Kokoelmassa on silti runsaasti hyviä aforismeja. Osuvimmillaan Hänninen on kirjoittaessaan elämästä, taloudesta tai politiikasta. Tässä näytteitä:

Ajankuva – likikatseisille.

Sinut tulkitaan vastoin sinua.

Raottuvaan sisimpään aletaan työntää pistimiä.

Kun yksinäisyys on kohtalo, muu on häiritsevää sattumaa.

Jotkut ostavat kaiken elävän.

Rahalla voi ryöstää lisää.

Verkon lävitse parvet: silmäkoko – vapauden aukko.

Viritämme aaltopituutemme, emme todellisuutta.

Voi kulkea omaa tietä ympyrää.

Voimme tuhota itsemme ja kaiken: olemme kehittäneet pimeyden voimat.

Pystypäinen piikkiohdake hakkuuaukiolla –
utu on hälvennyt.

 

Hanna-Leena Ylinen

Jussi Helminen: Ajatus tai toinen

Jussi Helminen_ Ajatus tai toinen

 
Lokakuun alussa 70 vuotta täyttänyt teatterinjohtaja, ohjaaja, käsikirjoittaja ja näyttelijä Jussi Helminen on julkaissut neljännen aforismikokoelmansa Ajatus tai toinen (BoD 2017).

Esineenä kokoelma on vihkonen, sillä tekstisivuja on vain kolmekymmentä. Aforismeja siihen on silti mahtunut 230 eli normaalin kokoelman verran.

Plagioinnista Helminen kirjoittaa näin:

Kun kuulen plagiaatin aforismistani iloitsen: minulla on mistä varastaa!

Kokemus on aforisteille yhteinen. Usein rikettä ei kuitenkaan ole tapahtunut, vaan eri kirjoittajat ovat tahoillaan päätyneet samaan. Myös Helmisen kokoelmasta löytyy tutunoloisia ajatuksia. Esimerkiksi aforismi ”Pyörätuoliin sidotusta kävelevä on poikkeus.” tuo mieleen Erasmus Rotterdamilaisen lauseen ”Sokeiden valtakunnassa yksisilmäinen on kuningas.”.

Helmisen aiheet liittyvät elämän varrella koettuun. Aforismeissa käsitellään mm. kirjoittamista, kulttuuria, teatteria, vanhenemista ja isovanhemmuutta.

 
Tässä poimintoja teoksesta:

Oikeassa olemisen armolahjan on moni antanut itselleen.

Ei pimeä pelota, vaan ne, jotka siinä näkevät.

Jokaisessa vastasyntyneessä on kaikki kielet, ei ainuttakaan uskontoa.

Iän merkki: tänään eilinen häiritsee vähemmän kuin eilen.

Kuolemattomuudesta ei kukaan nauti.

Vähiten valtaa haluavat viisaat ujot.

Kun elämyksistä alettiin maksaa, tehtiin hinnasta elämys.

Jokaisen kaupunkikartan filosofinen miete: olet tässä.

Mieleni valehtelee joskus mielellään. Niin nytkin.

 

Hanna-Leena Ylinen

 

Kirjan voi tilata täältä tai suoraan tekijältä signeerauksin hintaan 15€ sisältäen postikulut.  just.helminen (miuku) gmail.com

Olli Hyvärinen: Sotasokeudesta

Olli Hyvärinen: Sotasokeudesta  (Nordbooks, 2017)

sotasokeudesta

Fragmenttikokoelmia ilmestyy harvakseltaan. Tämä ei ole ihme, sillä fragmenttien – siis pitkien aforismien tai pienoisesseiden – haasteena on, että muoto houkuttaa ottamaan kantaa ajankohtaisiin asioihin. Hyvärisenkin kokoelmassa tekstien ajankohtaisuus muodostuu paikoin ongelmaksi, sillä päivän politiikkaa käsittelevä fragmentti ehtii usein kadottaa tuoreutensa jo ennen teoksen ilmestymistä. Kokoelman fragmenteista löytyy esimerkiksi viittauksia peräti kolmeen pääministeriin. Tässä on yksi, jossa enimmäkseen tyylikkäästi kirjoittava Hyvärinen on sortunut myös alatyyliseen kielenkäyttöön:

Fasessa ja vitturissa saatan kohdata pääministerin, vaalien alla torilla tai puolimaratonilla! Tuo kireä hymy, nuo valkaistut legot, oli tilanne tai vaalitulos mikä hyvänsä! Kasvoiltaan vihertävänharmaana – johtunee studion valaistuksesta – hän hehkuttaa seitsemän parlamenttipaikan menetystä loistavana torjuntavoittona. Hyvä on jokainen hävinnytkin joukkue!

 
Onneksi kokoelmassa on muutakin. Monet Hyvärisen kannanotot ovat ajankohtaisuudestaan huolimatta kestäviä:

Taloudellinen eriarvoisuus on mystifioitu metafyysiseksi moottoriksi.

Saisinpa olla iloisesti ja tietoisesti kaupalle tuottamaton asiakas, valtiolle vapaamatkustaja! Eivät ne anna!

Maailmankaikkeus on informaatiota, jolla ei ole koodaajaa eikä koodin purkajaa eikä kohta edes vastaanotinta.

Joka puhuu massoista, asettuu heti niiden yläpuolelle, mutta ei tajua mitään myöskään liikkeestä ja energiasta.

Häikäilemättömyyden lumo. Sanojen ja kielen alkuperä saattaa olla manipuloinnissa, pettämisessä, päämäärätietoisessa valehtelussa pikemminkin kuin totuudessa, uskossa tai toivossa ja rakkaudessa.

 

Kokoelmassa on myös henkilökohtaisia fragmentteja. Koskettavimpia ovat kuvaukset puolison sairaudesta:

”Jos elän syksyyn asti…” hän sanoo ja suunnittelee tulppaanisipuleiden ostamista ja istuttamista talvea vasten kesäisessä tihkusateessa.

 

Ehkä viehättävintä on kuitenkin Hyvärisen tapa käsitellä pienempiä aiheita:

Sirkkalehtiä, killoja, valkovuokkoja! Alahan viritellä ruohonleikkuria!

Ilmenevä eläinmaailma, tunnistettavat ja tunnistamattomat linnut, loikkiva orava, köpöttävä siili, jänikset ja myyrät paskovat, repivät rikki, kaluavat, kaivavat koloja ja tuovat silti käsittämätöntä iloa.

Sain epäsuoran kehotuksen muotoilla eli karsia fasadiaronian, valkosyreenin ja villisti kasvavan ruusupuskan. Rehoittakoot. Olkoon se niiden ja minun kapinointiani.

Vanha omenapuu kukkii komeasti, mutta nopeasti ja alkaa viskoa raakileita maahan. Onko se väsynyt vai vihainen?

Keksi ympäristönsä ja alkoi elää keksinnössään. Jos ikivanha käsitys harmoniasta, ihmisestä mikrokosmoksena pitää paikkansa, olen pienen pieni fraktaali. Lohduttaa sekin.

Tiedostaa toki, mutta ongelma on, että miten milloin mitäkin. Rakeet hakkaavat räminällä peltikattoa. Tuntuu kuin niilläkin olisi vapaa tahto.

Monet havainnot ovat – edelleenkin – mielenkiintoisia johtamatta mihinkään. Eräänlainen onnen salaisuus.

 

Hanna-Leena Ylinen

 

Kirjan esittely ja tilaus kustantajan sivulla.

Vuoden 2018 Aforismeja raiteilla -kampanjaan haku avoinna

Aforismeja raiteilla -kampanja etsii taas napakoita mietelauseita kyytiinsä 

Suomen aforismiyhdistyksen kautta kerätään laadukkaita mietelauseita esille Helsingin raitiovaunuihin, metroihin ja metroasemille. Aforismeja raiteilla -kampanja toteutetaan alkuvuodesta 2018 ja sen järjestävät yhteistyössä HSL (Helsingin seudun liikenne), HKL (Helsingin kaupungin liikennelaitos) sekä Suomen aforismiyhdistys.

Kaupunkitaiteeseen sijoittuva Aforismeja raiteilla -kampanja toteutetaan pääkaupunkiseudulla jo kymmenettä kertaa, ja se tarjoaa aforistiikalle ja aforismien kirjoittajille laajaa näkyvyyttä. Pelkästään metrolla tehdään yli 150 000 matkaa päivässä. Lisäksi aforismeja julkaistaan mm. HSL:n tiedotuspalstoilla ja Suomen aforismiyhdistyksen somekanavilla.

Mietelauseita tullaan valitsemaan noin 20–25 henkilöltä ja mukaan toivotaan myös ruotsinkielisiä aforismeja.

Aforismit valitsee aforismiyhdistyksen hallitus.

Jos haluat tarjota omia aforismejasi Aforismeja raiteilla -kampanjaan, toimi näin:

1.  Valitse omista aforismeistasi sellaisia, joiden arvelet soveltuvan esille julkisiin liikennevälineisiin. Aihe on vapaa. Aforismit voivat olla uusia tai aiemmin julkaistuja.
2.  Lähetä yhteystietosi ja aforismit (korkeintaan 20 kpl) osoitteeseen raideaforismit (a) gmail.com ja laita sähköpostiviestin otsikoksi RAIDEAFORISMEJA.

 
Aforismien tulee olla perillä viimeistään SU 12.11.2017.

 
Kun tarjoat aforismejasi, annat samalla yhdistykselle ja HSL:lle oikeuden käyttää aforismejasi kyseisessä kampanjassa niin liikennevälineissä kuin muissakin kampanjayhteyksissä (esim. asemat, HSL:n tiedotuspalstat, kampanjan tiedotukseen liittyvät nettisivut).

Kampanjaan valituista aforismeista ei makseta kirjoittajille rahallista palkkiota.

 

Aforismeja raiteilla haku

Viime vuonna Aforismeja raiteilla -valikoima koostui kilpailun myötä tulleista tiedeaforismeista. Silloin mukana olleet aforismit löytyvät täältä PDF-versiona.

 

Aforismipäivää Vihdistä!

Lauantaina 19.8. vietettiin ensimmäistä kertaa aforismipäivää Vihdin Päivölän Virkistyskodissa. Teemana oli Ajatus kuvassa, jonka myötä lähestyttiin eri tavoin kuvan ja tekstin suhteita ja niiden liittoja. Mukana oli kaikkiaan parisenkymmentä osallistujaa.

Päivän aluksi perheyrityksenä toimivan 112-vuotiaan kulttuuripaikan isäntä Mikael Mäkelä kertoi talon eri vaiheista ja siellä vierailleista kuuluisuuksista. Aikanaan Päivölässä kokoontui mm. Tulenkantajat-taiteiljaryhmä.

Mikael

Mikael Mäkelä

Viimeistä vuottaan Suomen aforismiyhdistyksen puheenjohtajana toimiva Marko Laihinen alusti aforistiikan roolista nykyrunoudessa, ja kurotteli esille myös aforistiikkaan liittyviä tulevaisuuden kuvia. Osallistujat saivat myös kirjoittamiseen liittyviä kysymyksiä kotiin tehtävinä vietäviksi. Kehityskelpoisia ideoita saattavat olla esimerkiksi erilaiset yhteisteokset, digitaaliset julkaisut uusine mahdollisuuksineen sekä nykytekniikan mahdollistamat videokonfferenssit aforismiaiheista, joilloin saataisiin kiinnostuneita osallistujia mukaan asuinpaikkakunnasta riippumatta.

Inari Krohn ja Taina Sirola

Inari Krohn ja Taina Sirola

Erittäin maittavan lounaan jälkeen Taina Sirola haastatteli vihtiläistä kuvataiteilijaa ja graafikkoa Inari Krohnia.

Kulttuurikotiin syntyneelle Inarille oli jo 14-vuotiaasta asti selvää, että hänestä tulee kuvataiteilija eikä hän halua tehdä muuta kuin taidetta. Haastattelussa käytiin läpi myös Inarin kirjoittamia kirjoja ja niiden syntyprosesseja. Kuvittajatyössään hän oli sitä mieltä, että parhaissa kuvissa ei ole ristiriitoja tekstin kanssa. Yhdeksi parhaimmaksi esimerkiksi tästä taidokkuudesta hän nosti Tove Janssonin muumikirjat ja niiden kuvituksen.

Grafiikan teosta Inari on ollut aina kiinnostunut, ja pitääkin sen myötä itseään käsityöläisenä. Työpäivä ateljeessa tarjoittaa 6-7 tuntia jaloilla olemista, kävelyä ja käsillä tekemistä. Taidegrafiikassa joudutaan tekemään myös useita vedoksia, ja lopputulos valmistuu vähin erin, mutta on myös siten hyvin tyydyttävää kun se tulee lopullisen valmiiksi. Hänen mukaansa lopputuloksen tulee myös näyttää helpolta – on taiteilijan työtä se vaikein juttu. Grafiikassa on myös omat rajoittavuutensa, mikä jo tiivistää ilmaisua – juuri grafiikasta ja sanallisesta aforistisesta ilmaisusta löytyy paljon yhtymäkohtia.

Metsä ja meri ovat hänelle keskeisiä lähteitä ja hyvin tärkeitä paikkoja jo lapsuudesta asti. Oma isoäiti opasti hänet ja siskonsa jo aivan pieninä ymmärtämään ja kokemaan metsän suuruutta ja turvallisuutta. Vihdin lisäksi hänellä on ateljee kesäpaikassa Kustavissa.

Inari korosti myös kirjallisuuden kaikkinaista tärkeyttä. Se on hänen mukaan paras mielikuvituksen kehittäjä, ja mielikuvitusta tarvitaan erityisesti siihen, kun pyritään ymmärtämään elämää ja ihmistä.

Timo Salo

Timo Salo

Tauon jälkeen kirjailija Timo Salo kertoi uunituoreesta runoteoksestaan Mutta ennen muuta. Sen eräänä syntymallina on tarkkaan rajatut visuaaliset typografiset palstat, joiden sisällä sanallinen sisältö saa ottaa voimaansa naiviudesta ja villistä leikkisyydestä.

Hän valotti myös jossain vaiheessa julkaistavaa valtaisaa eepostaan, joka on mm. eräänlainen tutkimusmatka suomen kielen pimeälle puolelle.

Salo kannattaa myös tiettyä spontaanisuutta vastapainona ylenmääräiselle rakentelulle. Lopuksi hän esittikin kuin sen todisteena aforistisen piirrosesityksensä ottaen aiheet tuoreesta kirjastaan ensimmäistä kertaa. Kiehtova esitys viritti yleisöstä runsaat aplodit ja muutama tuossa hetkessä syntynyt piirros lähti myös osallistujien matkaan.

MInka Heino

Minka Heino

Ohjelman päätti vihtiläinen nykytaiteilija Minka Heino ja hän kertoi tänä vuonna ilmestyneestä lastenaforismikirjastaan Pinnalla. Pop!

Aforismin hän oli aikanaan löytänyt opiskellessaan Kriittisessä Korkeakoulussa kun sitä pitkää runoa ei vaan millään syntynyt. Myöhemmin hän on kehittänyt omaperäistä ja aforistista kuvailmaisuaan käytännössä mm. Kasvukipuja-hankkeessa yhdessä 550 nuoren kanssa.

Minkan teokset ovat vesivärin ja musteen liittoja, joissa sekä tekstit että kuvat ovat itsenäisiä ja yhdessä vähän niin kuin toisiinsa yhä ihastuksissaan oleva pariskunta.

Pinnalla. Pop! –kirja soveltuu ensisijaisesti lapsille mutta sieltä löytyy pohdittavaa aikuisillekin. Paras tapa lukea kirjaa onkin yhdessä.

Eräältä lapselta saamaa palautetta hän pitää hyvin tärkeänä onnistumisenaan: ”Tämä on kummallinen kirja. Siinä joutuu ajattelemaan.”

Esitelmän painikkeeksi yleisö pääsi myös itse kokeilemaan Minka kehittelemiä tekniikoita siitä, miten hyvinkin abstaktista kuvasta saadaan tiivistettyä aforistiikkaa sanoiksi.

Tyoskentelya

 

paivola

Päivölän takapihalta avartuu upea maisema Hiidenvedelle.

 

Kuvat ja teksti: Marko Laihinen

 

Rauni Anita Martikainen: Kävelykirjoituksia

Näyttökuva 2017-7-19 kello 21.34.15

Rauni Anita Martikaisen kokoelman Kävelykirjoituksia (Mediapinta, 2017) aforismit käsittelevät metsää ja ajatuksia maailmanmenosta niin yksilön kuin yhteiskunnankin kannalta.

Martikaisen ilmaisu on tiivistä. Kokoelman aforismien sanamäärä on useimmiten laskettavissa yhden käden sormilla. Joskus aforismi koostuu vain yhdestä sanasta kuten tämä sivulta 8 löytyvä: Sammaltaivas. Sivulla 42 on aforismi, joka poikkeaa siitä yhdellä kirjaimella: Sammaltaival.

Kirja sisältää paitsi klassisia aforismeja myös pieniä runoja. Tässä näytteitä:

Oksalta hapertuvaa naavaa – toivoa ilmassa.

Täydet kalenterit, tyhjät.

Kansakunnat laitteissa. Sähkökatkosta suora viiva.

Joukkoälyn alitaju.

Ihmisiä luetaan kuin tilikauden tulosta.

Sytyttää omenapuu, istuttaa kynttilä.

Metsämieliset, kansainväliset.

Toiset kalastelevat, toiset kokevat.

Pilkon päivät. Mennyt palaa.

Metsänpeitossa tähtitäkki.

vuori rapisee
pöly vastaa

hellät silmät
elämänlankaa

 

Kävelykirjoituksia -kirjaa on saatavissa postikuluineen hintaan 25 euroa suoraan tekijältä raunianita.martikainen (miuku) gmail.com tai Teos & Tulenkantajien kirjakaupasta tai Akateemisesta (Helsinki).

Martikaiselta on aiemmin ilmestynyt runokokoelma Maailmalaiset (2012, ntamo) ja hänen aforismejaan on julkaistu mm. Tiheiden ajatusten kirjassa (2011, Pilke, toim. Sami Feiring). Lisäksi Martikainen kirjoittaa laululyriikkaa.

 

Hanna-Leena Ylinen

Aforismipäivä Vihdin Päivölässä 19.8.2017

Ajatus Kuvassa

 

 

 

 

Aforismipäivä Vihdin Päivölässä LA 19.8.2017

Ensimmäistä kertaa järjestettävän kirjallisuustapahtuman teemana on Ajatus kuvassa – alustajat, haastateltavat sekä taidetyöpajat lähestyvät erilaisin tulokulmin kuvan ja aforistisuuden kiehtovaa liittoa.

Paikkana on Päivölän Virkistyskoti (Taivaantie 41, 03100 Nummela)

www.paivolanvirkistyskoti.fi

Ohjelma

12:00 Päivölän isäntä Mikael Mäkelä toivottaa tervetulleeksi ja kertoo paikan värikkäästä historiasta sekä Päivölässä aikaansa viettäneiden kirjailijakuuluisuuksien vaiheista.

12:15 Suomen aforismiyhdistyksen puheenjohtaja Marko Laihinen alustaa nykyrunouden sisältämästä aforistiikasta sekä virittelee esille aforismin tulevaisuuden kuvia. Keskustelua ja lyhyitä kirjoitustehtäviä.

13:15 Lounas

14:00 Haastattelussa taidemaalari ja graafikko Inari Krohn, aiheena ajatuksellisuuden merkitys hänen monimuotoisessa taiteessaan. Haastattelijana Taina Sirola.

14:45 Timo Salo & aforistinen piirrosesitys, joka juontuu hänen uudesta runokirjastaan Mutta ennen muuta (Poesia 2017). Salo on myös kuvittanut useita aforismikirjojen kansia ja kertoo niiden tekoprosesseista.

15:15 Kahvi / Tee

15:45 Nykytaiteilija Minka Heino kertoo omista tavoistaan yhdistää kuvaa ja aforismia. Aiheeseen päästään tutustumaan tehtäväpajan kautta. Minkalta on ilmestynyt tänä vuonna esikoisteos Pinnalla. Pop! Lasten aforismikirja.

16:45 Päivän yhteenveto

17:00 Mahdollisuus saunomiseen ja uintiin

Osallistuminen

Aforismipäivä Vihdin Päivölässä on kaikille kiinnostuneille avoin kirjallisuustapahtuma.

Osallistumismaksu on 30 euroa ja sisältäen lounaan ja kahvin. Se maksetaan ennakkoon Suomen aforismiyhdistyksen tilille FI59 1470 3000 2560 35.

Lisätiedot ja sitovat ilmoittautumiset 13.8.2017 mennessä Minna-Karoliina Heinolle: minka (a) minkart.fi / 050-5369936

Bussilla liikkuville löytyy Vihdin suunnassa lähikyytiapua.

Jos tarvitset yöpymismahdollisuutta tai omaat erityisruokavalion, niin ota yhteyttä Päivölän Virkistyskotiin / 050 548 2356.

Tapahtuman järjestää Suomen aforismiyhdistys yhdessä Päivölän Virkistyskodin kanssa.

Lämpimästi Tervetuloa!

Heikki Vesterisen aforismit voitokkaina

Tampereen aforismiyhdistyksen viidettä kertaa järjestetyn aforismikilpailun tulokset on julkistettu.  Kilpailuun osallistui 69 aforistia, ja sanataideohjaaja Tiina Lehikoisen johtama raati valitsi voittajaksi Mäntässä asuvan Heikki Vesterisen aforismisarjan:

Kannattaa kapsahtaa, kurkottamatta ei näe.
Muuri estää rakentajaansa näkemästä.
Kun päättäjien päissä tuulee, kansa huojuu.
Olla toiselle on olla toinen.
Empatialla ei ole ääriviivoja.

 

Kunniamaininta myönnettiin helsinkiläisen Hanna-Leena Ylisen sarjalle:

Laumaan kuulumisen elitistinen muoto: erottautuminen.
Älymystöön ei synnytä. Siihen julistaudutaan.
Kokee ylemmyyttä keskiluokkaisuudestaan.
Inspiroidutko toisista? Et siis ole edelläkävijä.
Keskitiellä ylitsesi ajetaan.

 

Lisätietoja aikaisemmista kilpailuista sekä Tampereen aforismiyhdistyksen laadukkaista aforismijulkaisuista löydät täältä.

Suomen aforismipäivänä 18.4. Kansalliskirjastoon

Vuonna 2005 perustettiin Suomen aforismiyhdistys, jonka tarkoituksena on edistää aforismin asemaa ja koota yhteen aforismeja kirjoittavat ja niistä kiinnostuneet henkilöt. Yhdistyksen perustamispäivänä 18.4. vietetään joka vuosi Suomen aforismipäivää.

Tänä vuonna Kansalliskirjastossa on mittava Maailma on sana – suomalaisen aforistiikan vaiheita -näyttely, joka on avoinna 22.12.2017 asti.

Näyttelyn yhteydessä järjestetään aforismikilpailu teemalla ”Suomi ja suomalaisuus”, johon voi osallistua Kansalliskirjaston sivujen kautta.

Suomen aforismipäivänä 18.4. klo 18:00 Kansalliskirjastossa järjestetään kaikille avoin kirjallisuusilta, jossa dosentti ja kirjailija Katja Seutu esitelmöi otsikolla “Mirkka Rekolan lukijan puoleen kääntyvä aforistiikka” ja toimittaja-suomentaja Jaakko Anhava kertoo Paavo Haavikon tuotannosta.

Väliohjelmana kirjailija Timo Salo & aforismipiirrosesitys.

 

Suomen aforismiyhdistys myöntää myös erilaisia tunnustuspalkintoja. Kolmen vuoden välein jaettavan Samuli Paronen -palkinnon ansioista aforistiikan alalla sai 2016 Pekka Kejonen, ja Vuoden aforismikirja 2016 -kunniakirja myönnettiin Olli-Pekka Tennilän kirjalle Ontto harmaa.

Vuonna 2017 jaettiin ensimmäistä kertaa Mirkka Rekola -palkinto Manne Tuomenoksalle. Hänen aforismikilpailun voittanut käsikirjoituksensa Kaipauksen harmaa julkaistaan syksyllä 2017 yhdistyksen Pilke-kirjasarjassa.

 

Afotekstilogo

 

Kirjallisuusillat 6.4. ja 18.4. Kansalliskirjastossa

Maailma on sana – suomalaisen aforismin vaiheita -näyttelyn yhteydessä järjestetään kaksi kirjallisuusiltaa Kansalliskirjastossa. (Unioninkatu 36)

Torstaina 6.4.2017 klo 18:00–20:00 kuullaan kaksi mielenkiintoista esitelmää suomalaisesta aforismitaiteesta.
Professori Kaisa Häkkinen kertoo aiheesta Sananlaskuista aforismiin ja professori Hannu Riikonen teemasta V. A. Koskenniemi – suomalaisen aforismin klassikko.

Suomen aforismipäivänä, tiistaina 18.4.2017 klo 18.00 alustamassa ovat dosentti ja kirjailija Katja Seutu otsikolla “Mirkka Rekolan lukijan puoleen kääntyvä aforistiikka” sekä toimittaja ja suomentaja Jaakko Anhava Paavo Haavikon tuotannosta.

Tilaisuuksiin on vapaa pääsy, tervetuloa!

 

Näyttelystä ja aforismista yleensä oli 24.3.2017 juttu HS Metro -lehdessä. Luettavissa myös täältä.

Näyttely on avoinna 22.12.2017 asti.

 

Muista osallistua myös näyttelyn yhteydessä järjestettävään aforismikilpailuun, jonka teemana on ”Suomi ja suomalaisuus”. Kilpailun järjestää Kansalliskirjasto ja Suomen Aforismiyhdistys yhteistyössä Ylen kanssa. Säännöt ja osallistumisohjeet löydät täältä.

 

Avajaiset_1_16.2.2017

Older posts