Matti Sauraman kokoelma Ajatella, aforismeja! (Books on Demand, 2018) alkaa vahvasti. Ensimmäisten sivujen perusteella kirja vaikuttaa paitsi kasatulta myös toimitetulta ja aforismit ovat sekä huolella muotoiltuja että kiinnostavia.

Tässä poimintoja:

Kovin usein punnitaan niitä mahdollisuuksia joita ei ollut.

Hedelmät taivuttavat puun. Tyhjä oksa nostaa itsensä.

Rannan hiekka pakotettiin lasiksi pitämään vesi sisällään.

Pelko on paras pukea aamulla hyvin.

Seinän tehtävä ei ole suojata vaan erotella.

Valitettavasti tasokkaan alun jälkeen aforismit muuttuvat haparoivammiksi eikä kielikään ole yhtä hallittua ja tyylikästä. Vaikuttaa ikään kuin kokoelmaa varten pöytälaatikosta olisi jouduttu kaivamaan myös lauseita, joita ei olisi kannattanut laittaa kansien väliin. Aforismeissa on myös viitteitä päivänpolitiikkaan, jonka vuoksi ne kestävät heikosti aikaa.

Tässä esimerkkejä aforismeista, joista luopuminen olisi nostanut kokoelman tasoa:

Loukkaa mua syvältä se tuntuu niin hyvältä.

Nuori se etsii elämän tarkoitusta: e mail ei halmeil.

Kaikki asiat eivät esirukouksin ja vesijumpalla parane.

Itsetunnon hiivaksi perustettu katteeton tili räjäyttää pankin.

Kirjan takakanteen on saatu suositukset kolmelta nimekkäältä henkilöltä. Niiden sijaan olisi kannattanut pyytää toimitusapua luotettavalta lukijalta, jolla olisi ollut rohkeutta myös rakentavaan kritiikkiin.