Page 2 of 8

Pauli Luoma: Pudotteluja

Useita aforismi- ja fragmenttikokoelmia julkaisseelta Pauli Luomalta on ilmestynyt fragmentteja sisältävä teos Pudotteluja (Tampereen aforismiyhdistys, 2018). Kirjan fragmentit ovat omaelämäkerrallisia, enimmäkseen Turkuun sijoittuvia muistoja vuosilta 1968 – 2018.

Kokoelma oli minulle erityisen kiinnostava, koska vietin lapsuuteni ja nuoruuteni samassa kaupungissa. Monia paikkoja tunnistin kuten Centrumin talon ja Salora-kioskin, jonka puhelinkopista varhaisteininä soittelin kavereideni kanssa pilapuheluita. Osa fragmenteista herättää muistikuvia, jotka eivät ole paikkasidonnaisia: tuulikaapeissa, joissa pankkiautomaatit 80-luvulla sijaitsivat, yövyttiin todennäköisesti muuallakin kuin Turussa.

Kirja uudistaa aforismi- ja fragmenttikirjallisuutta, sillä vastaavaa omaelämäkerrallista kokoelmaa ei ainakaan Suomessa ole todennäköisesti julkaistu. Teoksen erityinen ansio on, että eri vuosille sijoitetut muistot onnistuvat kertomaan pituuttaan enemmän. Tässä muutamia poimintoja:

Aina, kun äitini yritti antaa ohjeita, vastasin vain, että tiedän mitä teen. Katse ylhäällä, kaukana tulevaisuudessa tai ladon seinässä. Kuvasta ei puutu muuta kuin sirppi ja vasara ja minä kuvan keskellä. (1972)

Koulu loppui vihdoin keväällä. Eivät tarkkailuluokkalaiset laula suvivirttä nuotilleen tai harrasta muitakaan seremonioita. Päätin, etten mene töihin, en mihinkään velvollisuuksiin. Minua ei enää vangita. (1984)

Herään aamulla ensimmäisessä, uudessa asunnossani, poissa asuntoloista, rappukäytävistä. Huoneen seinät hohtavat valkeutta kuin niillä olisi sädekehä. Silmät kirkkaana hengitän joka solulla vapautta ja rauhaa kuin uskovainen kirkossa. Vihdoinkin yksin, mutten yksinäinen. Läsnäolo tulee siitä, kun kukaan ei ole häiritsemässä. Suomessa on lama, mutta minä janan toisessa päässä, vaikka olen työtön tai syrjäytynyt. (1991)

Neljätoista vuotta luottotiedottomana. Olen pahoillani, mutta elämäni tulee eri suunnasta, reiästä. (2003)

Äitini suvun viimeisenä, lapsettomana ja ainoana kirjailijana olen etuoikeutetussa asemassa. Millä sanoilla pyyhkäisen tämän suvun pois maan pinnalta? Vai käytänkö vain pistettä kuin lopettaisin virkkeen. (2017)

Kokoelma sopii muillekin kuin aforismien tai fragmenttien ystäville, sillä sen voi lukea myös elämäkertana tai dokumenttina. Erityisesti avartavaa lukeminen olisi Juhana Vartiaiselle (kok.), Susanna Koskelle (kok.) ja heidän hengenheimolaisilleen.

Lisätietoja teoksesta täällä.

Pauli Luoman haastattelun voi lukea Marko Laihisen blogista.

Lauri Rikala: Eläin ei pukeudu tahallaan huonosti

Lauri Rikalalta on julkaistu aforismikokoelma Eläin ei pukeudu tahallaan huonosti (Poesia, 2018). Kokoelmaa on mahdollisesti harkittu pitkäänkin, sillä sen aforismeja löytyy jo antologiasta Tiheiden ajatusten kirja (toim. Sami Feiring, Pilke, 2011).

Rikala kirjoittaa taiten muotoiltuja lauseita. Tässä muutamia esimerkkejä:

Jos seisoo itseään suurempien asioiden takana, ei näy.

Pidätä oikeutesi olla huonompi kuin aikaisemmin.

Eksyttyään tieltä jättää jälkiä.

Syvä masennus on outoa luksusta. Ikään kuin kenelläkään olisi varaa hyljeksiä päiviänsä.

Tajuta olla onnellinen. Niine hyvineen.

Maailmaa tarkastellaan. Se on siis mennyt rikki.

Optimismi luo odotuksia. Siinä sen kaksi terää.

Maisema saa usein nähtynä kodin piirteitä.

Tavallisuus vaatii erikoisponnisteluja.

Joki vie mutkansa.

Kapinallinen on terve. Siipirikko haluaa lentää parven keskellä.

Täyttynyttä aikaa ei halua takaisin, haluaa sen joka ei täyttynyt.

Vaikka kokoelmassa on runsaasti oivaltavaa ajattelua, jotkut aforismeista jäävät silti hämäriksi. Mitä yksisanaisella aforismilla ”Pelkintäturinne.” tarkoitetaan? Mukana on myös muutamia pelkiksi sanaleikeiksi jääviä lauseita kuten ”Yksin yli Styksin.” ja ”Kodis disko.”.

Kirjan kannesta löytyvää Poesian logoa on alkanut pitää melkeinpä laadun takeena. Niin on Rikalankin tapauksessa: kokonaisuus on huolella rakennettu ja myös ulkonäöltään tyylikäs.

Suomalainen vuosi – fragmentteja vai luonnoksia?

Tilasin Jukka Viikilän kirjan Suomalainen vuosi (Otava, 2018), koska Helsingin Sanomien arvion perusteella oletin sen sisältävän aforistisia fragmentteja. Arvasin väärin, sillä fragmenttien sijaan teos koostuu luonnosmaisista tarinoista, joilla on pituutta noin sivun verran.

Aforismia muistuttavia toteamuksia voi toki tästäkin kirjasta löytää. Tässä muutamia poimintoja:

Päiväkirja sopii suomalaiselle sikäli hyvin, että sen avulla ei tarvitse koskaan unohtaa kokemiaan vääryyksiä.

Juhannussaunassa saunotaan kaikkia juhannuksia yhtä aikaa.

Siirtyminen parisuhteesta sinkkuuteen on siirtyminen olohuoneesta kuntosalille.

Oudossa rannassa ei tunnu siltä, että olisi löytänyt piilopaikan elämästään, tuntee ainoastaan pakenemisen vaistot. Kuulee jo haulikon latauksen, ensimmäisen laukauksen. Karkuun juostessa ehtii vielä ajatella: näin minäkin valvoisin rauhaani, jos olisin sen löytänyt.

Kesästä ei muista mitään, mutta syksy on millimetripaperia.

Kun valo jättää Suomen, sisäinen ja ulkoinen pimeytemme kohtaavat.

Lajityyppinä sivun rykäisyissä on pulmansa. Aforismien lyhyys pakottaa panostamaan tyyliin ja iskevyyteen. Romaanit ja novellit taas vaativat toimiakseen kiinnostavan tarinan. Tekstipätkille on vaikea rakentaa toimivaa dramaturgiaa. Erityisen vaikeaa kiinnostavan näkökulman löytäminen on silloin, kun aiheena ovat suomalaisuuteen liittyvät kliseet.

Viikilä sai Finlandia-palkinnon kirjastaan Akvarelleja Engelin kaupungista (Gummerus 2016). Suomalaista vuotta onkin ehkä pidettävä välityönä. Välitöiden ongelmana on, että samoin kuin kirjailijoiden pikaisesti laatimat kolumnit ja blogijulkaisut, ne karkottavat lukijoita taidokkaammin rakennetuilta teoksilta.

Kevätkokous

Aforismiyhdistyksen kevätkokous järjestetään tiistaina 24.4.2018 kello 18.00 Rikhardinkadun kirjastossa osoitteessa Rikhardinkatu 3, 00130 Helsinki. Kokoonnumme kokoushuone Turessa, joka sijaitsee kirjaston ensimmäisessä kerroksessa. Kokouksessa käsittelemme sääntömääräiset asiat, kuten tilinpäätöksen vahvistamisen ja vastuuvapauden myöntämisen. Kaikki jäsenet sekä aforismien ystävät ovat lämpimästi tervetulleita mukaan.

Kevätkokouksessa julkistetaan Ramón Gómez de la Sernan valittujen aforismien teos nimeltä Hevoselle kaikki niityt ovat rumpuja. Kirjan on suomentanut Arto Rintala. Teos jatkaa Into-kustannuksen kanssa solmittua yhteistyötä ja Pilke-kirjasarjaa.

Totta toisin

Useita teoksia julkaisseelta Jan Blomstedtilta on ilmestynyt uusi aforismikokoelma Totta toisin (Tampereen aforismiyhdistys ry, 2018).  Takakansiteksti kertoo teoksen teemaksi näkymättömyyden.  Aforismeja kokoelmassa on yli 400. Usein tällainen laajuus on merkki puutteellisesta toimitustyöstä. Blomstedtin kirja on mittavuudestaan huolimatta kuitenkin viimeistelty kokonaisuus.

Kaikki aforismit eivät silti ole puhuttele samalla tavalla. Itse vierastin kokoelman lukuisia viittauksia filosofiaan, kirjallisuuteen ja muihin taiteisiin. Näiden vuoksi kirjan lopussa on henkilöhakemisto. Kyse on kuitenkin makuasioista ja toiset lukijat arvostavat mahdollisesti juuri niitä aforismeja, jotka minulle olivat vähämerkityksellisiä.

Kokoelman parhaimmistoa olivat mielestäni aforismit, joissa oli jokin ajatuksia herättävä nyrjähdys. Tässä muutamia esimerkkejä:

Puoli-itsemurha kysyy: Mitä tekisit, jos eläisit muiden näkemättä.

Kokeakseen olemattomuutensa tai syntymättömyytensä pitää olla – yli päänsä.

Uskon, että sanasi pitävät paikkansa. Jos pidät suusi kiinni!

Mitä on normaali? Laajaa kannatusta saanut poikkeus.

Mitä on uusi normaali? Suosiotaan lisäävä poikkeus.

”Ratkaisusta voit takaperin lukea ongelman.” Mene pidemmälle, ongelmasta voit lukea aiemman ratkaisun.

Oikeat vastustajat ovat käänteisiä ystäviä. Jokin puute puree heihin.

Jos epäilee kulttuurinsa selviöitä, oppii pian, mitä oppivelvollisuus on.

Yleissivistykseen ei kuulu sivistyksen keskiarvosta poikkeaminen.

Maltilliset? Ne joilla ei ole valtaa.

Aforismikirjalle hyvä kiinnostavuuden mittari on, aikooko palata siihen myöhemmin. Blomstedtin kirja kuuluu niihin, jotka voi lukea toisen tai kolmannenkin kerran.

Lisätietoja Tampereen aforismiyhdistyksen sivuilla.

Hullun hyväntuuliset mietelmät

Aforismeja voi joskus löytyä yllättävistä paikoista. Päädyin alun perin Hullun arkkitehdin blogiin lukemaan yleiskaavakommentointia, mutta pian huomasin seuraavani moniosaista valokuvakertomusta huvilasta meren saarella. Blogin jokainen julkaisu päättyy aforistiseen mietelmään.

Nyt ”hullu arkkitehti” eli Ilpo Aarniala on koonnut mietteensä pieneksi kirjaksi. Ajatukset, jotka on rivitetty runojen tapaan, toimivat silti parhaiten alkuperäisessä yhteydessään eli täydentämässä blogissa julkaistua tekstiä tai kuvakertomusta.

Esimerkiksi tämän mietteen sisältö muuttuu konkreettiseksi, kun on blogin kuvituksesta nähnyt, millaisessa ympäristössä Aarniala kesiään viettää:

Syntieni tähden
sain elinkautisen tuomion
tämä kakku on vain nieltävä
onneksi siinä
riittää vielä rusinoita

Kirjanen on tilattavissa sähköpostitse viiden euron omakustannushintaan. Ensimmäinen 300 kappaleen painos on kirjoittajan mukaan lähes loppu, mutta tulossa on toinen 200 kappaleen painos.

Lisätietoja täältä.

Vuoden aforismikirja valittiin kolmattatoista kertaa

Vuoden 2017 aforismikirjaksi on valittu Anne Hännisen teos Kaleidoskoopit (Sanasato). Aforismikirjan valitsivat kirjailijat Asko Ahonen, Tiina Lehikoinen ja Hannu Paronen.

Raati perustelee valintaansa muun muassa seuraavasti: ”Kaleidoskoopeissa viehättää erityisesti sen monimuotoinen kriittisyys. Kritiikki kohdistuu muun muassa taloudellisiin ja teknisiin arvoihin. Kiitettävää kokonaisuudessa on teemojen laaja-alaisuus. Aforismit ovat kauttaaltaan ytimekkäitä, mutta eivät välttämättä heti avautuvia. Teos kestää useammankin lukukerran, se innostaa ajattelemaan ja kirjoittamaan. Kokonaisuus on oivallinen. Tällä kokoelmalla Anne Hänninen osoittaa olevansa paitsi hieno runoilija myös mainio aforisti.”

Massojen suosio nostaa arvoa, vaikka olettaisi päinvastoin.

Sitä tarjontaa on liikaa mistä on kysyntää.

Nautinnon määrä on tullut elämisen mittariksi.

Onni: statussymboli.

Aforismit raiteilla kymmenettä kertaa

Kuva Aforismeja raiteilla julisteesta.HSL, HKL ja Suomen aforismiyhdistys ry tuovat kymmenettä kertaa mietelauseet kiskoille ajalla 12.–26.1.2018. Aforismeja voi lukea metrojunien ja raitiovaunujen sähköisiltä näytöiltä. Aforismeja raiteille tarjosi 69 kirjoittajaa. Yhdistyksen hallitus valitsi 21 aforismia matkalaisten iloksi. Mukaan valituille on asiasta ilmoitettu henkilökohtaisesti.

Kaikki raideaforismit (pdf-tiedosto)

HSL:n tiedote kampanjasta

Jaakko Antila voitokas aforismikilpailussa

Suomen aforismiyhdistyksen ja Kansalliskirjaston järjestämään Suomi ja suomalaisuus -aforismikilpailuun osallistui tuhansia aforismeja yhteensä 277 kirjoittajalta. Kilpailu oli osa Maailma on sana -näyttelyä, joka on esillä Kansalliskirjastossa 22.12.2017 asti. Raati, johon kuuluivat aforistit Minna-Karoliina Heino, Hannu Hirvonen ja Arto Seppälä, valitsi voittajaksi Jaakko Antilan kirjoittaman aforismin. Jarmo Koskela ja Saara Heikkinen saivat kunniamaininnan aforismeistaan.

Palkitut aforismit:

Mitä me meistä ajattelemme? Sitä se suomalaisuus on.
– Jaakko Antila
Hiljaisuus, meidän miekkamme ja kilpemme.
– Jarmo Koskela
Maan hiljaisten elämäntyö. Vailla signeerausta.
– Saara Heikkinen

Minka Heino on uusi puheenjohtaja

Suomen aforismiyhdistyksen vuosikokous valitsi 25.11.2017 Kansallis-kirjastossa uudet hallituksen jäsenet vuodelle 2018.

Uudeksi yhdistyksen puheenjohtajaksi valittiin nykytaiteilija Minka Heino Vihdistä.

Hän on opiskellut kuvataidetta ja kirjoittamista. Minka on tehnyt erilaisia taideprojekteja lasten ja nuorten kanssa ja palkittu taiteellisesta työstään nuorten parissa Vihdissä. Tämän vuoden alussa häneltä ilmestyi suosituksi osoittautunut esikoisteos Pinnalla. Pop! Lasten aforismikirja, jota käytetään mm. sanataidekoulussa yhtenä oppikirjana. Minka Heino toimii Muu ry:n hallituksessa sekä Suomen taiteilijaseuran edustajistossa ja on Hiiden Opiston johtokunnan jäsen.

Muut Suomen aforismiyhdistyksen hallitukseen 2018 valitut ovat Hanna-Leena Ylinen, Timo Salo, Hannu Pulkkinen, Toni Heikkinen ja Janne Tompuri. Hallituksen varajäsenenä toimii Tomi Aho.

Yhdistyksen toiminnantarkastajaksi valittiin Esko Laaksonen ja varatoiminnantarkastajaksi Vesa Papunen.

Kolme vuotta tehtävässä toiminut Marko Laihinen ja Suomen aforismiyhdistyksen uusi puheenjohtaja Minka Heino. (Kuva: Janne Tompuri)

Kolme vuotta tehtävässä toiminut Marko Laihinen ja Suomen aforismiyhdistyksen uusi puheenjohtaja Minka Heino.

(Kuva: Janne Tompuri)

 

« Older posts Newer posts »