Tero Kärkkäiseltä on ilmestynyt esikoiskokoelma Sydämenlyönnistä ja sekunnista (Sanasato, 2019).

Kokoelman aforismit ovat teknisesti moitteettomia ja monissa niistä on kiinnostavaa ajattelua. Olen teosesittelyissäni kyllästymiseenkin asti korostanut karsimisen merkitystä ja teen sen taas: kokoelmasta olisi ollut saanut paremman, jos heikosti aforismeiksi taipuvat aiheet (esimerkiksi alkoholi) olisi jätetty pois ja sanoilla leikittelyä (”Nollako vai eikö nolla?” kysyi yksi, syttyi polla.) vähennetty.

Markku Envall kuvaa karsimisen tärkeyttä kirjassaan Miten kirjoitan aforismeja (Pilke, 2011): ”Hylkäämisen taiteellinen perustelu on yksinkertaisen aritmeettinen. Jos oletetaan, että sata aforismia pisteytetään asteikolla 1 – 10, kokoelman taso nousee sitä korkeammaksi, mitä useampi ja mitä enemmän keskitason alittava aforismi karsitaan.”

Kokoelmasta kuitenkin löytyy mukavan omaperäisiä aforismeja. Tässä niistä muutamia:

Palaneen planeetan taktiikalla?

Valitut kyyneleet. Median valtaa.

Selkäranka voidaan haukkua häpeäpaaluksi.

Kierrämme kysymyksiä. Ja aurinkoa.

Yötaivas, yhteinen kotipolku.

Kysymys olemisesta ja vastausten evoluutio.

Tähtisadetikullinen toiveita.

Kynnyskysymys: Tervetuloa?