tiedeafo27-10-16

Osmo Tammisalo, Arto J Annila ja Olli Hyvärinen.

Suomen aforismiyhdistyksen ja Tieteen päivien järjestämän tiedeaforismikilpailun voittajat julkistettiin Helsingin Kirjamessuilla, Tiedetorilla 27.10.2017. Ensimmäisen sijan kilpailussa vei Arto J Annila. Toiselle ja kolmannelle sijalle pääsivät Olli Hyvärinen ja Osmo Tammisalo. Lea-Maaria Borg palkittiin kilpailussa kunniamaininnalla.

Vuoden 2015 lopulla järjestetyssä tiedeaforismikilpailussa haettiin tieteeseen ja eri tieteenaloihin liittyviä ennen julkaisemattomia mietelauseita. Kilpailun avulla haluttiin innoittaa uusia mietelauseiden kirjoittajia sekä löytää erinomaisia tiedeaforismeja. Tässä onnistuttiin hyvin, sillä kilpailuun osallistui yhteensä 83 kirjoittajaa.

Ensi vuoden alussa tiedeaforismikilpailuun lähetetyt mietelauseet tulevat olemaan esillä Tieteen päivien 40-vuotisjuhlavuoden tapahtumissa sekä metrojen ja ratikoiden näytöillä raideaforismeina. Parhaista aforismeista koostetaan parhaillaan kirjaa. Tiedeaforismikirja – uusia ajatelmia tieteestä -kirjan kustannustoimittajana toimii runoilija-kirjailija Timo Salo ja kokoelman julkaisijana on Into Kustannus Oy. Kirja julkistetaan Tieteen päivillä 12.1.2017.

Voittajien aforismit käsittelivät tieteentekoa ja ihmisen kykyä havainnoida

Tiedeaforismikilpailun kolme ensimmäistä sijaa jaettiin kirjottajien lähettämien aforismikokonaisuuksien perusteella. Kunniamaininnan saanut Lea-Maaria Borg palkittiin parhaasta yksittäisestä tiedeaforismista.

Kilpailun raadissa toimivat Juhani Ihanus, Riitta Korhonen, Marko Laihinen (Suomen aforismiyhdistys), Tapio Markkanen (Tieteellisten seurain valtuuskunta) sekä Ilari Hetemäki (Tieteen päivät).

Alla poiminnat kunkin palkitun lähettämistä aforismeista.

Arto J Annila:

Tieteeseen luotetaan, sillä se epäilee.

Ajatteleva näkee argumentin siinä missä oikeaoppinen vain vääräuskoisen.

Kehäpäätelmässä ei ole päätä eikä häntää.

Ennakkoluuloinen näkee eroavaisuuksia, avarakatseinen yhteyksiä.

Valtavirran voi ylittää vain poikkiteloin.

Tieteellistä vapautta on olla ajattelunsa vanki.

 

Olli Hyvärinen:

Supersymmetria, puhumattakaan säieteoriasta tuskin vaivautuu selittämään miksi en tule toimeen itseni enkä naapurini kanssa.

Häikäilemättömyyden lumo. Sanojen ja kielen alkuperä saattaa olla manipuloinnissa, pettämisessä, päämäärätietoisessa valehtelussa pikemminkin kuin totuudessa, uskossa tai toivossa ja rakkaudessa.

Luonto on idylli, alistettava, pyhä, tutkimuskohde, ammentamaton, toivo tai uhka ja ihmisen herra.

Avaruus laajenee, Jumala pakenee ja tiede – ja jokainen ihminen – huomaa olevansa omillaan.

Ihmissilmä näkee päivällä taivaan, yöllä avaruuden ja tähdet ja tarkemmilla laitteilla vieläkin vaarallisempia kohteita.

 

Osmo Tammisalo:

Jos maailmanparantaminen on tieteen motiivina, kumpikaan ei edisty.

On helppo vaatia todisteita. On vaikea saada ihmiset haluamaan niitä.

Yleensä ihmiset ovat rehellisiä. Heidän havaintonsa ja muistinsa eivät koskaan.

Tiedettä on vastustettu uskonnollisista syistä ja kenties jonkin verran kateudesta. Mikään ei takaa, että tilanne jatkuu näin suopeana.

Tulevat sukupolvet eivät syytä tiedettämme ja teknologiaamme.

 

Tieteentekoon kelpaavat hiukkaskiihdyttimet ja teipatut mehutölkit. Ajatus on tärkein.

– Lea-Maaria Borg