Nuutti Hiltunen on kirjoittanut aforismeja neljännesvuosisadan. Hän on julkaissut kaksi kokoelmaa ja saanut uusimmasta teoksestaan Vuoden aforismikirja 2024 -tunnustuksen. Kokoelma on nimeltään Mieleni lennä.
”Vammauduin 25 vuotta sitten”, Hiltunen kertoo ja lisää, että hänen selkäydinvammansa ei johtunut tapaturmasta vaan sairaudesta. ”Makasin Meilahden sairaalassa, ja kirjastonhoitaja kantoi minulle kirjoja sairaalakirjastosta. Hän toi kaiken mitä löytyi Markku Envallia.”
Siitä syttyi Hiltusen kiinnostus aforistiikkaan. Hän päätti ryhtyä kokeilemaan, kuinka tiiviisti pystyykään asiat sanomaan. Hiltunen oli aina ennenkin kirjoittanut, mutta ei aforismeja.
Nyt Hiltunen on kirjoittanut aforismeja vuosien ajan – mutta edelleen hän sanoo muokkausvaiheessakin vielä karsivansa sanoja. Hiltusen karsittavien listalla ovat adjektiivit, selittävät sivulauseet ja konditionaalit.
”Koska aforismeista on kyse, muokatessa voi poistaa sanoja niin kauan, että ajatus vielä välittyy”, Hiltunen hymähtää. ”Vaativin osuus on juuri siinä, että ymmärtää poistaa – myös toimimattomia aforismeja.”
Sanojen lisäksi Hiltunen karsii sanaleikkejä ja pyrkii pitämään huumoria mukana vain maltillisesti. Muokatessaan Hiltunen tarkastelee myös sanavalintoja ja hakee parasta synonyymiä.
”Sanoja vaihtelemalla haen sointia lauseisiin”, kertoo Hiltunen. Hän sanoo kirjoittavansa muistiin yksittäisiä sanoja ja ilmaisuja, jotka viehättävät tai askarruttavat. Hän pitää homonyymeistä, jotka avaavat ainakin kaksi mahdollista tulkintaa. Myös väärinkuulemisista ja väärinymmärtämisistä voi avautua uusia ajatuskulkuja.
Hiltunen uskoo kiinnostuksen kieleen juontuvan jo lapsuudesta. Hiltusen äiti luki hänelle paljon; aforisti nimeää lapsuuden suosikkikirjoikseen esimerkiksi Muumi-kirjat, Peukaloisen retket villihahien seurassa ja Kuinka-Kum-Maa on kaikkialla.
Nuutti Hiltunen ehti kirjoittaa aforismeja pitkään ennen kuin alkoi niitä julkaista. Omakustanteena julkaisemaansa Uni katsoo minua -kokoelmaan hän keräsi aforismejaan parilta vuosikymmeneltä. Kokoelma ilmestyi vuonna 2020.
Mieleni lennä -kokoelma syntyi nopeammin, mutta siinäkin on aforismeja myös vuosien takaa. Kokoelman on kustantanut Kulttuurivihkot.
Mieleni lennä -kokoelmassa ei ole yhtä yksittäistä teemaa, Hiltusen mukaan ”siinä on keskitytty kaikkiin elämän aloihin”. Kokoelmassa on kuitenkin kaksi ääripäätä, joista Hiltunen on kiinnostunut: kosmiset laajat ulottuvuudet ja minän olemassaolon kysymykset.
”Maailmankaikkeus, elämä, tarkoitus. Valtavien eksistentiaalisten kysymysten kanssa saa olla varovainen, koska ne ovat niin mahtipontisia”, Hiltunen toteaa.
Myös yksilön olemassaolon kysymykset ovat Hiltusen mielestä laajoja: ”Sisäisen maailman yhtä suuri äärettömyys. Minän kohdalla olen tekemisissä unien, assosiaatioiden ja mielleyhtymien kanssa.”
Hiltunen sanoo, että aforismit vain tulevat luo. ”Minuun tarttuvat tietynlaiset asiat.”
Aforistina oleminen onkin hänestä tapa tarkastella maailmaa. Ammatiltaan Hiltunen on fysioterapeutti, joka on erikoistunut neurologiaan.
”Tärkeimmän työni tein vaikeasti vammaisten lasten kanssa”, Hiltunen sanoo. Nyt hän on jo kertaalleen jäänyt eläkkeelle – ja pyydetty takaisin töihin. Hän työskentelee tällä hetkellä ohjelmistotestaajana.
”Katselen järjestelmää käyttäjänäkökulmasta. Työssäni pannaan asioita lokeroihin ja tarkastellaan niiden välisiä suhteita – ja sitähän teen muutenkin.”
Näytteitä Mieleni lennä -kokoelmasta:
Valve kostuu siitä, että uni vuotaa.
Kuka lohduttaisi sitä, jonka itsesäälille on hyvä syy?
Sivuuta tai sivuta se. Tuossa olet vokaalia, tässä yhtä kokemusta rikkaampi.
Kasvamme yhteen. Kuin saaret laskuvedessä.
Puheeni on surullista, vaikka olen kiitollinen. Jollakin tavalla ne kuuluvat yhteen.