Tuotteliaalta runoilija-aforisti Olli Hyväriseltä on ilmestynyt kokoelma Plataanin alta yömajaan (Atrain&Nord, 2019), jota tekijä itse kuvaa aforistiikan ja runouden välimaastossa hortoiluksi. Ilman runouteen viittaavaa muotoilua ja asettelua monet teksteistä kävisivät myös fragmenteista eli pienoisesseistä.
Osa kokoelman teksteistä on ymmärrettävissä ilman laajaa kirjallista yleissivistystä, mutta osa on selvästi kirjoitettu hyvin rajalliselle yleisölle. Esimerkiksi itse pystyin kyllä tunnistamaan teksteistä viitteitä mm. kirjailijoihin ja kustantamoihin, mutta tietoni olivat liian hatarat, että viitteiden tarkempi merkitys olisi avautunut.
Koska tekstit ovat runomuotoisia, aforististen mietteiden poimiminen teoksesta edellyttää väkivaltaa. Pyydän anteeksi Hyväriseltä ja muille korostan, että alle valitsemani esimerkit ovat osia laajemmista kokonaisuuksista:
näyiksi riittää sateenkaari, auringonlasku, öinen salamointi, kokemukseksi musta joulu, lapsen syntymä, mysteeriksi isän kuolema
kaikki mitä teen, tai sinä teet, on sijaistoimintaa, sitä elämää
poliitikkojen vähä vähältä paljastuvat kytkökset hämärimpään liike-elämään puhdistavat heidät – veljien kesken – kansanvallan tahrasta
murehtiikohan lipputanko liputtomuuttaan; naru paukuttaa päätään, nuppi kimaltaa
joka alkaa tottua ihmisiin, alkaa kesyyntyä
jokainen, joka vedetään mukaan ja hyväksytään, on epäilyttävä
Kirjasta kannattaa mainita vielä Matti Vainion piirroskuvitus, joka sekä keskustelee tekstien kanssa että herättää ajatuksia myös itsessään.