Pitkään aforismeja ja piirroksia iltapäivälehdessä julkaissut Hannu Pulkkinen on koonnut neljältä vuosikymmeneltä kertyneitä ajatuksia ja kuvia kirjaan Pakkosiirtoja (Kulttuurivihkot, 2020).
Kirja osoittaa, ettei aforismien aiheita tarvitse hakea kaukaa. Kokoelmassa on runsaasti minä-muotoisia tekstejä, joista jotkut voi luokitella pieniksi muistelmiksi. Jotkut taas sisältävät mukavasti itseironiaa.
Tässä esimerkkejä:
Olen rehellinen ystäväsi. Voin tunnustaa, että valehtelen nytkin.
Elän päivän kerrallaan. Joskus menee viikkokin samaan putkeen.
Harmi ettei kukaan näe minua nyt. Olen parhaimmillani yksin.
Aikanaan elämäni saldo lasketaan. Onneksi en ole paikalla.
Kokoelmassa on aforismeja muistakin aiheista:
Voitaisiinko sopia, että vaalirahat ovat haikaran tuomia.
Paha murskataan. Sitten se levitetään kaikkialle.
Sota ei ratkaise maailman ongelmia. Aina joku jää kuitenkin henkiin.
Katsojat vaativat maalaamaan näköisiä lintuja. He eivät ymmärrä, että maalari ei tee lintuja vaan maalauksia.
Rangaistusta, joka pakottaa tekemään yhtä ja samaa koko ajan, sanotaan ammatiksi.
Aforismien lisäksi kirja sisältää sympaattisia piirroksia.
Lisätietoja: http://www.kulttuurivihkot.fi/kirjat/hannu-pulkkinen-pakkosiirtoja-aforismeja-ja-piirtoja-neljalta-vuosikymmenelta/