Paul Valéry (1891 – 1945) oli ranskalainen runoilija, epäilijä, analyytikko ja älynpalvoja. Hän kuului ns. Mallarmén runopiiriin mutta lähti siitä pian omille teilleen. Hänen tuotantonsa käsittää myös oudon romaanin, esseitä ja aforismeja. Muutama Valéryn aforismi on tätä ennen ilmestynyt V.A. Koskenniemen toimittamassa, suositussa kokoelmassa Vaeltava viisaus. Käsillä on nyt ensimmäinen laaja ja itsenäinen suomennosvalikoima Valéryn aforistiikasta.
Vaikka Valéry moninkertaisena Nobel-ehdokkaana, Ranskan akatemian jäsenenä ja Ranskan kirjallisena lähettiläänä oli melkoinen kirjallisuuden auktoriteetti ajassaan, aforismit näyttävät hänestä toisen puolen: intohimoisen epäilijän, jolle mikään ei ollut varmaa, oli kysymys sitten arjen ihmisyydestä, politiikasta, sanataiteesta, filosofiasta tai tieteistä. Monessa asiassa hän voi hyvinkin olla aikaansa edellä…
Taiteilija ei koskaan lopeta teostaan, hän hylkää sen.
Ihminen on absurdi siinä mitä etsii, suuri siinä mitä löytää.
Itseensä ei voi mennä kuin hampaisiin asti aseistettuna.
Olisihan meillä lapsia, jos katse voisi hedelmöittää. Olisi vainajia, jos katse voisi tappaa. Kadut olisivat täynnä ruumiita ja raskaana olevia naisia.
Ihminen on ihminen vain pinnalta. Ota häneltä iho, leikkele: törmäät koneistoon.
*
Kokoelman on toimittanut ja suomentanut Jan Blomstedt
*
Voit kysyä kirjaa suoraan kirjailijalta: [email protected]. Hinta 20 eur sisältäen postituksen.