Vuonna 1989 Markku Envall voitti Finlandia-palkinnon aforismikokoelmallaan Samurai nukkuu (WSOY). Sittemmin palkinto on rajattu romaaneille ja aforismin asema on muutenkin heikentynyt. Jopa sana aforismi on kansan suussa kadottanut kaunokirjallisen merkityksensä ja alkanut tarkoittaa latteaa elämänohjetta. Kustantamot suhtautuvat nihkeästi aforistiikkaan lukuunottamatta ns. lahjakirjoja, joita tuskin kukaan edes haluaisi saada lahjaksi. Kirjakaupoissa ei ole tilaa aforismeille ja jos "ajatelmille" nimetty hylly löytyykin, siellä on aforismikokoelmien sijaan pieniä kuvitettuja voimalausekirjoja. Kokonaan aforistiikka ei kuitenkaan ole hävinnyt, sillä Kulttuurivihkot on vuodesta 2019 alkaen julkaissut useita kokoelmia. Runsaan puolen vuoden sisällä niitä on ilmestynyt kolme: itseltäni Kilpikaarnaihminen (2021), Virpi Alasen Mahdollisia rakkauslauseita (2022) ja Heikki Ojasen Sirpaleita kananmunan tarkoituksesta (2022). Kokoelmassani Kilpikaarnaihminen on perinteisten aforismien ohella afolleiksi kutsumiani tekstejä, jotka ovat aforismin ja novellin hybridejä. Ne ovat mahdollisimman lyhyitä niin kuin aforismit, mutta sisältävät novellin tapaan tarinan tai ainakin kliimaksin, jonka ympärille lukija voi kuvitella tarinan. Tässä muutamia afolleja: Olisi halunnut jakaa leskeydenkin puolisonsa kanssa. Poikanen, joka työnsi emon pesästä. Särkyvä. Avattava varoen. Erottui rumasti vanhempiensa kulisseista. Enemmän vävy kuin puoliso. Suomen aforismiyhdistyksen puheenjohtajanakin toiminut Virpi Alanen on taustaltaan runoilija. Hänen kokoelmansa Mahdollisia rakkauslauseita tekstejä voisikin nimittää aforiikaksi, aforistiikan ja lyriikan risteytykseksi. Tässä näytteitä: Väritön mieli on ignoroinut kolibrinsa. Ja taas olen alkukerällä kuin saniainen. Jokapäiväinen matka välitilasta välitilaan. Tässä hehkun, nujertajat nujertakoot itsensä. Rakastan vakaan ja viileän yksinäisyyden viittaa. Heikki Ojasen kokoelmasta Sirpaleita kananmunan tarkoituksesta ei voi poimia yksittäisiä aforismeja, sillä muna- ja kana-aiheiset tekstit on kirjoitettu sivun mittaisiksi sarjoiksi. Tässä yksi niistä: Elämällä ei ole ulkopuolelta annettua tarkoitusta. Elämä on itsetarkoitus sinänsä. Yleensä. Kananmunan tarkoitus on jatkaa kanan sukua. Mutta kana on eläin jolle tehdään eniten abortteja. En tiedä syövätkö abortin vastustajat kananmunia. En ole koskaan matkustanut Yhdysvalloissa tai Puolassa. Broileri syödään viiden viikon ikäisenä. Luulen, että Yhdysvalloissa ja Puolassa syödään kanavauvoja. (ihmisvauva, kanavauva ja amebavauva ovat eläinten jälkeläisiä) Lisätietoja: https://www.kulttuurivihkot.fi/kirjat/hanna-leena-ylinen-kilpikaarnaihminen/ https://www.kulttuurivihkot.fi/kirjat/virpi-alanen-mahdollisia-rakkauslauseita/ https://www.kulttuurivihkot.fi/kirjat/heikki-ojanen-sirpaleita-kananmunan-tarkoituksesta-ja-hieman-myos-kananlihaa-ja-kanankakkaa/
